Food environment and whole-diet in children : Studies on parental role modelling and food availability

Näytä tavanomaiset kuvailutiedot

dc.contributor Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Nutrition en
dc.contributor Väestön terveyden tohtoriohjelma fi
dc.contributor Doktorandprogrammet i befolkningshälsan sv
dc.contributor Doctoral Program in Population Health en
dc.contributor.author Vepsäläinen, Henna fi
dc.date.accessioned 2018-05-28T10:09:36Z
dc.date.available 2018-06-10 fi
dc.date.available 2018-05-28T10:09:36Z
dc.date.issued 2018-06-20 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-4326-6 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/235382
dc.description.abstract Since food behaviors are learned during childhood and may also track into adulthood, promoting healthy food habits among children and families is of special importance. Health promotion has traditionally been focused on individuals, but during the recent decades, the attention has shifted more and more towards environments. The food environment – a concept that encompasses physical, social, cultural, economic and political environmental factors associated with food behavior – is especially important for children, who cannot be considered to be fully responsible for their food choices. Arguably, home, preschool and school are the most prominent food environments for children. It has been shown that parental food consumption and home food availability – the two most commonly used measures for food environment - are consistently associated with dietary behavior among children. However, most of the studies investigating parent-child dietary resemblance have focused on the consumption of single food groups, such as consumption of fruit and vegetables. Similarly, home food availability has mostly been measured unidimensionally: as the availability of a single food group or as healthy/unhealthy food availability. Additionally, the outcomes used in the studies have mostly been food groups or theory-based dietary indices. However, the use of data-driven dietary patterns may give a more realistic picture of the actual diets of the participants. Thus, this study aimed at investigating social and physical environmental factors associated with whole-diet among children. This thesis used data from two cross-sectional studies. Papers I and II were based on data from the DAGIS study, which was conducted in 66 Finnish preschools and investigated health behaviors and associated factors. The participants were 864 children from the groups of 3–6-year-olds. Food consumption among the children and both parents was measured using a food frequency questionnaire (FFQ) filled in by the parents. The parents also reported home food availability and sociodemographic factors of the family. Paper III used data from the ISCOLE study, which examined obesity-related lifestyle and environmental factors among 9–11-year-olds in 12 study sites worldwide. Altogether 6560 children (54% girls) were included in the current analyses. The children reported their own food consumption, whereas the parents of the participating children reported home food availability. Detailed school audits were performed in all participating schools (n=256) to measure school food availability. In paper I, parent-child dietary resemblance and associated sociodemographic factors were studied. A novel statistical method was used in order to compare food consumption of the parent and that of the child on a whole-diet level. Based on the consumption frequency, the food items were ranked separately in the child’s and the parents’ FFQs. A dietary resemblance measure was calculated for each parent-child pair: a similar ranking in both the child’s and the parent’s FFQ yielded a resemblance measure of +1, whereas no resemblance in ranking resulted in the resemblance measure of 0. Father-child resemblance was on average 0.50 (95% CI, confidence interval 0.48–0.52), whereas mother-child resemblance was 0.57 (95% CI 0.55–0.58). However, having mother as a respondent (providing food consumption information on behalf of the child) was inversely associated with father-child resemblance, and a tendency for similar reporter-bias was also seen in the mother-child resemblance. Additionally, the number of weekly family meals was positively associated with mother-child dietary resemblance. Parental educational level was not associated with parent-child dietary resemblance. In papers II and III, the availability of unhealthy foods in the home was positively associated with dietary patterns generally regarded as unhealthy. Although having healthy foods in the home was inversely associated with unhealthy dietary patterns, the abundance of unhealthy foods seemed to at least partly overrule this inverse relation. Respectively, the availability of healthy foods in the home was positively and that of unhealthy foods inversely associated with dietary patterns generally regarded as healthy. The results were similar both among preschoolers and school-aged children. School food availability was not associated with dietary patterns. In conclusion, parent-child dietary resemblance was moderate regardless of the socio-economic background of the family. In addition, an important observation was made: the diet of the child resembled more the diet of the parent providing food consumption data on behalf of the child. Since the possible reporter-bias can affect the interpretation of the results, it would be advisable for researchers to report who filled in food consumption information for the child and take this into account in further analyses. Furthermore, in order to capture the social food environment more comprehensively, fathers – not only mothers - should be involved as parents in family-based studies. Additionally, since the availability of unhealthy foods in the home was associated with unhealthy eating regardless of the availability of healthy foods, the results suggest that it is particularly important to limit the availability of unhealthy foods in the home. The results of this study can be used in planning and carrying out health promotion programs aiming at improving the diets of the families. en
dc.description.abstract Ruokatottumukset kehittyvät lapsuudessa ja voivat myös säilyä aikuisuuteen. Siksi lasten ja perheiden kannustaminen terveellisiin ruokatottumuksiin on tärkeää. Terveydenedistämisessä on perinteisesti keskitytty yksilöihin, mutta viime vuosikymmeninä huomio on kiinnittynyt yhä enemmän ympäristöihin. Ruokaympäristöllä tarkoitetaan ruokakäyttäytymiseen liittyviä fyysisiä, sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia ympäristötekijöitä. Ruokaympäristöllä on erityinen merkitys lapsille, sillä heidän ei voida ajatella olevan täysin vastuussa omista ruokavalinnoistaan. Lapsen elämässä merkittävimpiä ruokaympäristöjä ovat koti, päiväkoti ja koulu. On näyttöä siitä, että sekä vanhempien ruoankäyttö että kodin ruokasisustus – käytetyimmät ruokaympäristön mittarit – ovat johdonmukaisesti yhteydessä ruoankäyttöön lapsilla. Suurin osa tutkimuksista, jotka ovat selvittäneet vanhemman ja lapsen ruoankäytön samankaltaisuutta, on kuitenkin keskittynyt yksittäisen ruokaryhmän, kuten kasvisten ja hedelmien, käyttöön. Samoin ruokasisustusta on yleisimmin mitattu yksiulotteisesti yksittäisen ruokaryhmän tai terveellisten/epäterveellisten ruokien saatavuutena kotona. Lisäksi tutkimusten vasteina on useimmiten ollut ruoankäyttö ruokaryhmätasolla tai teoriapohjainen ruokavalioindeksi, vaikka aineistolähtöiset ruokavaliotyylit voisivat kuvata tutkittavien ruokavalioita totuudenmukaisemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kokonaisruokavalioon liittyviä sosiaalisia ja fyysisiä ympäristötekijöitä lapsilla. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta poikkileikkaustutkimuksesta. Julkaisuissa I ja II käytettiin aineistoa DAGIS-tutkimuksesta, joka tutki terveyskäyttäytymistä ja siihen liittyviä tekijöitä 66 suomalaisessa päiväkodissa. Tutkittavina oli 864 lasta 3–6-vuotiaiden ryhmistä. Lasten ja heidän vanhempiensa ruoankäyttöä mitattiin vanhempien täyttämällä ruokafrekvenssikyselyllä (FFQ, engl. food frequency questionnaire). Lisäksi vanhemmat raportoivat kodin ruokasisustuksesta sekä perheeseen liittyvistä sosiodemografisista tekijöistä. Julkaisussa III käytettiin aineistoa 12 maan ISCOLE-tutkimuksesta, joka tutki lihavuuteen liittyviä elintapoja ja ympäristötekijöitä 9–11-vuotiailla lapsilla. Analyyseissä oli mukana yhteensä 6560 lasta (54 % tyttöjä). Ruoankäyttöä mitattiin lasten täyttämällä FFQ:lla, ja lasten vanhemmat raportoivat kodin ruokasisustuksesta. Koulujen ruokasisustusta selvitettiin havainnoimalla kaikissa osallistuvissa kouluissa (n=256). Julkaisussa I tutkittiin vanhemman ja lapsen ruoankäytön samankaltaisuutta ja siihen liittyviä sosiodemografisia tekijöitä. Kokonaisruokavalion samankaltaisuuden määrittämiseen käytettiin uudenlaista tilastollista menetelmää, jossa sekä vanhemman että lapsen FFQ:n ruokarivit järjestettiin käyttötiheyden mukaan. Tämän jälkeen jokaiselle vanhempi-lapsi-parille laskettiin samankaltaisuutta kuvaava luku siten, että tismalleen sama ruokarivien järjestys lapsen ja vanhemman FFQ:ssa tuotti samankaltaisuudeksi +1. Jos ruokarivien järjestys lapsen FFQ:ssa ei muistuttanut lainkaan vanhemman vastaavaa, samankaltaisuudeksi saatiin 0. Isän ja lapsen välinen samankaltaisuus oli keskimäärin 0,50 (95 %:n luottamusväli 0,48–0,52), kun taas äidin lapsen välinen samankaltaisuus oli 0,57 (95 % luottamusväli 0,55–0,58). Jos äiti oli raportoinut lapsen ruoankäytön, isän ja lapsen välinen samankaltaisuus oli pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa isä oli sijaisraportoijana. Myös äidin ja lapsen samankaltaisuudessa nähtiin viitteitä vastaavasta raportoijaan liittyvästä harhasta. Lisäksi viikoittaisten perheaterioiden määrä oli positiivisesti yhteydessä äidin ja lapsen ruokavalion samankaltaisuuteen. Vanhempien koulutustaso ei ollut yhteydessä vanhemman ja lapsen ruokavalion samankaltaisuuteen. Julkaisuissa II ja III havaittiin, että epäterveellisten ruokien saatavuus kotona oli positiivisesti yhteydessä yleisesti epäterveellisinä pidettyihin ruokavaliotyyleihin. Vaikka terveellisten ruokien saatavuus kotona oli käänteisesti yhteydessä epäterveellisiin ruokavaliotyyleihin, vaikutti siltä, että yhteys ainakin osittain kumoutui, jos myös epäterveellisiä ruokia oli runsaasti saatavilla. Vastaavasti kodin terveellisten ruokien saatavuus oli positiivisesti ja epäterveellisten käänteisesti yhteydessä yleisesti terveellisinä pidettyihin ruokavaliotyyleihin. Tulokset olivat samanlaisia sekä päiväkoti- että kouluikäisillä lapsilla. Koulun ruokasisustus ei ollut yhteydessä ruokavaliotyyleihin. Vanhemman ja lapsen ruokavaliot muistuttivat toisiaan kohtalaisesti riippumatta perheen sosioekonomisesta taustasta. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin tärkeä havainto: lapsen ruokavalio muistutti enemmän sitä vanhempaa, joka oli raportoinut lapsen ruoankäytön tämän puolesta. Tällä mahdollisella sijaisraportoijaan liittyvällä harhalla voi olla vaikutusta tulosten tulkintaan. Siksi tutkijoiden tulisi aina raportoida, kuka toimi lapsen sijaisraportoijana, ja ottaa tämä huomioon analyyseissä. Äitien lisäksi myös isät tulee huomioida perheiden ruoankäyttötutkimuksissa, jolloin sosiaalinen ruokaympäristö kyetään kuvaamaan kokonaisvaltaisemmin. Koska epäterveellisten ruokien saatavuus oli yhteydessä epäterveelliseen syömiseen riippumatta terveellisten ruokien saatavuudesta, tutkimuksen tulokset painottavat epäterveellisten ruokien saatavuuden rajoittamista kotona. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää perheiden ruokavalion parantamiseen tähtäävien terveydenedistämiskampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-4325-9 fi
dc.relation.isformatof Hansaprint: 2018, Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. 2342-3161 fi
dc.relation.ispartof Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2342-317X fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject fi
dc.title Food environment and whole-diet in children : Studies on parental role modelling and food availability en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Fogelholm, Mikael fi
dc.ths Erkkola, Maijaliisa fi
dc.ths Mikkilä, Vera fi
dc.opn Emmett, Pauline fi
dc.type.dcmitype Text fi

Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
foodenvi.pdf 1.803MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä tavanomaiset kuvailutiedot