Kaksikielisten lasten nimeäminen suomenruotsalaisissa perheissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804241768
Title: Kaksikielisten lasten nimeäminen suomenruotsalaisissa perheissä
Author: Anttola, Laura
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804241768
http://hdl.handle.net/10138/235632
Thesis level: master's thesis
Discipline: suomen kieli
Finnish Language
Finska språket
Abstract: Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia nimiä ja millä perustein kaksikielisille suomenruotsalaisille lapsille annetaan. Kohteena on 21 Helsingissä, Loviisassa ja Kruunupyyssä asuvaa perhettä, joiden lapset puhuvat äidinkielinään suomea ja ruotsia siten, että molemmat kielet on opittu vanhemmilta. Joka kunnasta on kerätty seitsemän perheen nimiaineisto. Yhteensä lapsia on 57 ja lasten etunimiä 141, joista tyttöjen nimiä on 74 ja poikien nimiä 67. Aineisto koostuu Loviisassa syyskuussa 2015 ja Helsingissä syys–joulukuussa 2016 tehdyistä haastatteluista sekä kruunupyyläisten lokakuussa 2016 sähköpostitse lähettämistä vastauksista. Lapset ovat syntyneet vuosina 1983–2017, suurin osa kuitenkin vuosina 2007–2015. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia seikkoja nimenantajat pohtivat kaksikielisille lapsilleen nimiä valitessaan. Nimeämisperusteiden erittelyssä lähtökohtana on Eero Kiviniemen luokittelu. Yleisimmäksi nimeämisperusteeksi nousee nimen käytännöllisyys. Kaksikielisyys näkyy vastauksissa selvästi siten, että suuri osa nimenantajista on kiinnittänyt huomiota siihen, miten nimet äännetään suomeksi ja ruotsiksi. Molemmilla kielillä samalla tavalla äännettäviä nimiä pyritään valitsemaan melko usein. Kahdella tavalla ääntäminen ei kuitenkaan häiritse osaa nimenantajista. Nimen yleisyyteen ja harvinaisuuteen sekä nimiyhdistelmän kieleen huomion kiinnittäminen ovat myös melko yleisiä valintaperusteita. Jotkut vastaajat ovat halunneet etunimi- tai kokonimiyhdistelmän olevan ruotsinkielinen. Monet suomenkielisen sukunimen saaneiden lasten vanhemmat ovat halunneet etunimestä nähtävän, että lapsi on ruotsinkielinen. Nimien suomenkielisyys on ollut erittäin harvalle tärkeää. Myös mieltymys nimeen on tärkeää, mutta nimenantajia miellyttäviä nimiä kuitenkin hylätään epäkäytännöllisyytensä vuoksi. Aineiston etunimistä enemmistö, tyttöjen nimistä yli 60 % ja poikien nimistä lähes puolet, on luokiteltu kansainvälisiksi ja muunkielisiksi. Skandinaavisia nimiä on tyttöjen nimistä neljäsosa ja poikien nimistä kolmasosa. Suomalaisten tyttöjennimien osuus on noin 10 % ja poikiennimien 20 %. Suomalaiset nimet ovat melko usein suvun nimiä. Sukulaisten, pääasiassa vanhempien ja isovanhempien, mukaan nimeäminen on yleistä, mutta suvun nimiä annetaan lähes poikkeuksetta vain jälkinimiksi. Suomen- ja ruotsinkielisten suvun nimien antamisen lisäksi annetaan melko paljon suomenkielisten nimien ruotsinkielisiä variantteja. Vastauksista huomataan, että usein nimen kieltä oleellisempaa on nimen toimiminen eri kielillä ja että kansainväliset ja muunkieliset nimet mielletään usein ruotsinkielisiksi.
Subject: etunimet
henkilönnimet
kaksikielisyys
nimistöntutkimus
nimenvalinta
suomenruotsalaisuus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record