Laintarkastuksen korjausehdotukset legaalimääritelmiin ja niiden noudattaminen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804241760
Title: Laintarkastuksen korjausehdotukset legaalimääritelmiin ja niiden noudattaminen
Author: Kaivola, Tuomas
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804241760
http://hdl.handle.net/10138/235639
Thesis level: master's thesis
Discipline: ranskalainen filologia, kääntäjälinja
French Philology, Translation Studies
Fransk filologi, översättarlinjen
Abstract: Tutkielmassani tarkastelen laintarkastuksessa tehtyjä korjausehdotuksia legaalimääritelmiin. Analysoin ensinnäkin, millaisia korjauksia ja kommentteja laintarkastajat ovat legaalimääritelmiin tehneet. Toiseksi selvitän, miten näitä korjauksia on noudatettu lopullisessa hallituksen esityksessä. Tarkastelua varten olen jaotellut korjaukset viiteen luokkaan: teksti-, syntaksi-, sana-, morfologia- ja sisältötason muutoksiin. Tämän lisäksi kuvaan niitä normeja, joihin kommenttien tekeminen ja niiden noudattaminen perustuvat. Tutkimusaineistonani on vuosina 2016 ja 2017 annettuja suomenkielisiä hallituksen esityksiä ja niiden luonnoksia, joissa on erilliset määritelmäpykälät. Tarkasteltavassa aineistoissa on yhteensä 108 legaalimääritelmää. Legaalimääritelmä tarkoittaa laissa olevaa käsitteen määritelmää. Laintarkastus on yksi lainvalmistelun vaiheista. Siinä oikeusministeriön laintarkastusyksikkö käy läpi luonnoksen hallituksen esityksestä ja pyrkii korjaamaan siinä olevat virheet. Tutkimustuloksenani on, että noin puoleen legaalimääritelmistä tehtiin jonkinlaisia korjauksia laintarkastuksessa. Määrä on sinänsä korkea, kun otetaan huomioon, että laintarkastukseen lähetettävien versioiden tulisi periaatteessa olla niin valmiita, että ne voitaisiin antaa eduskunnalle. Etenkin konjunktioiden käyttöä on usein tarkennettu, jotta määritelmä olisi mahdollisimman tarkka. Tekstitasolla on tehty ennen kaikkea typografiaan liittyviä muutoksia, jotta muoto vastaisi lakitekstin konventioita. Sanatason muutokset liittyivät ennen kaikkea tekstin tiivistämiseen sekä vakiintuneiden ilmaisujen ja kirjoitustapojen käyttöön. Näin ollen isoimmassa osassa muutoksia kyse on pohjimmiltaan tyylillisistä muutoksista sekä lainkirjoittajan oppaassa mainittujen kirjoitusohjeiden noudattamisen valvonnasta. Normeista nousevatkin esille ennen kaikkea täsmällisyyden, tiiviyden ja kaavamaisuuden vaatimukset. Tämä on linjassa niiden aiempien tutkimustulosten kanssa, ettei oikeuskielenhuolto tähtää pelkästään kirjakielen normien noudattamiseen, vaan siinä tarkastellaan myös niiden konventioiden noudattamista, joita säädöskielellä on erikoiskielenä. Tällaisia erityispiirteitä sisältyy esimerkiksi tapaan kirjoittaa luetelmat. Toisaalta tutkimustuloksissani sisällölliset muutokset korostuvat verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin lakikielen huollosta. Sisällöllisiä muutoksia on aineistossani toiseksi eniten yhdessä sanatason muutosten kanssa. Vaikuttaakin siltä, että sisällöllisiin seikkoihin kiinnitetään legaalimääritelmissä enemmän huomiota kuin muissa säännöksissä. Sisällölliset muutokset ovat pääsääntöisesti poistoehdotuksia. Laintarkastajan tekemät korjaukset hyväksyttiin hallituksen esitykseen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta teksti-, syntaksi-, sana- ja morfologiatasolla. Korjausten noudattamisessa nousevat esille samat normit kuin korjaamisessa. Pyrkimyksenä on täsmällisyys, yksitulkintaisuus, tiiviys sekä konventioiden noudattaminen. Kun normit ovat yhteiset sekä laintarkastajalle että lainlaatijalle, korjaukset johtavat muutoksiin. Sitä vastoin korjauksia ei noudateta, kun lainlaatijan toiminnassa korostuu muu normi ohi edellä mainittujen normien. Tämä näkyy sisällöllisten muutosten kategoriassa, johon sisätyvistä muutosehdotuksista vain noin puolet hyväksytään. Tämä selittyy sillä, että systeemisyyden normin noudattaminen menee laintarkastuksen korjausten noudattamisen edelle. Kun legaalimääritelmä perustuu EU-oikeuteen, lainlaatija haluaa usein ottaa määritelmän sellaisenaan sen puutteista huolimatta.
Subject: terminologia
määritelmät
oikeuslingvistiikka
laintarkastus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record