The Pleasure Forest : Visiting Kṛṣṇa and Coming Back : A study of two Padma Purāṇa myths in the context of meditation practices

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804251797
Julkaisun nimi: The Pleasure Forest : Visiting Kṛṣṇa and Coming Back : A study of two Padma Purāṇa myths in the context of meditation practices
Tekijä: Puukari, Kristiina
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Maailman kulttuurien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för världens kulturer
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2018
Kieli: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804251797
http://hdl.handle.net/10138/235651
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Etelä‑Aasian tutkimus
South Asian Studies
Sydasienforskning
Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan kahta tekstikokoelma Padma Purāṇaan kuuluvaa mytologista kertomusta meditaatioperinteiden kontekstissa. Tutkimuskysymyksenä on selvittää millaisia yhteyksiä näiden kertomusten ja meditaatioperinteiden väliltä löytyy. Nämä kaksi kertomusta, ”Arjunan toive ja sen täyttyminen” ja ”Nāradan kokemus”, ovat versioita samasta myytistä: siirtymästä Kṛṣṇa-jumaluuden maailmaan ja tämän rakastetuksi tulemisesta taivaallisen gopī-neidon hahmossa. Gauḍīya Vaiṣṇavien Rāgānugā-meditaatiossa visualisoidaan samanlainen siirtymä ja hahmonmuutos. Tutkimuksen kohteena olevia kertomuksia vertaillaan etenkin tähän meditaatioperinteeseen. Rāgānugā-meditaatio on myös inspiroinut mytologisia tekstejä, jotka vuorostaan toimivat visualisoinnin apuna meditaatiossa. Samanlaista narratiivien ja meditaatioharjoitteiden interaktiota löytyy myös muualta hindulaisuudesta; usein nämä narratiivit sisältävät meditaatioon ja henkisiin kokemuksiin liittyviä metaforia. Näitä metaforia voidaan löytää myös tämän tutkimuksen kohteena olevista tarinoista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty historiallis-kriittistä metodia sekä lähiluku-menetelmää. Lähdemateriaalina on käytetty sekä sanskritin- että englanninkielistä versiota teksteistä. Teoreettisena pohjana kertomusten ja meditaatioharjoitteiden välisten yhteyksien tarkastelulle toimivat mm. Lauri Hongon (1972,1984) teoriat myytin ja rituaalin suhteesta.
Avainsanat: Hinduism
gender
Krishna
hindulaisuus


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot