Lasten kulttuurisen identiteetin vahvistaminen transnationaalisessa perheessä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804251816
Title: Lasten kulttuurisen identiteetin vahvistaminen transnationaalisessa perheessä
Author: Ouedraogo, Elisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804251816
http://hdl.handle.net/10138/235722
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of this study is to examine how child's cultural identity and the development of participation is supported in transnational families. The study scrutinizes further how the families experience the meaning of interplay situation outside the home. It also seeks to determine the importance of positive education in the construction of cultural identity among child and youth both at home and outside the home. Which are the adults from whom the child receives caring response, encouraging words and empowerment to their lives. The school plays a key role in the life of a child and a young person, and therefore it is also important to look at the school context. The families in which one of the parents of the family is from Finland and one from abroad are selected to be examined. The data was collected through theme interviews. In addition, children and young people have drawn up a mind map to support an interview. The data that was collected in the interviews consists from the experience of parents and young people about at home and outside the home encounters. The positive presence of both cultures in families was considered to be a key factor in building a cultural identity. The cultural background was seen as a richness and it was felt to bring opportunities for living through social, cultural and linguistic capital. Families felt that in the middle of the two cultures children are more open-minded and they are likewise interested in different cultures. The challenge was the language barrier and long distances between relatives of the other parent. Although in most families the children were bilingual, they lacked the ethnic language skills. Some of the research families had also faced prejudices, even racist demeanor. A caring model of positive education strengthens and supports the development of a cultural identity of children and young people in two cultures as well as the sense of inclusion. It is critical that the different languages and cultures in the kindergarten and school are also featured in a positive light. They can be used to strengthen the sense of belonging and participation of the child, meaning that every child and young person is valuable as an individual. New curricula encourage and even obligate educators and teachers to do so.Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten transnationaalisissa perheissä tuetaan lapsen kulttuurisen identiteetin ja osallisuuden rakentumista. Toisaalta työssä tarkastellaan myös sitä, miten perheet kokevat kodin ulkopuolisten vuorovaikutustilanteiden merkityksen. Tutkimuksessa halutaan myös selvittää, mikä merkitys on positiivisella kasvatuksella lapsen ja nuoren kulttuurisen identiteetin rakentamisessa kotona ja kodin ulkopuolella. Ketkä ovat niitä aikuisia, joilta lapsi saa välittävää palautetta, rohkaisevia sanoja, kannustavia katseita ja voimavaroja arkeensa. Koulu on keskeisessä roolissa lapsen ja nuoren elämässä ja siksi on merkityksellistä tarkastella myös koulukontekstia. Tutkimukseen on valittu perheitä, joissa toinen perheen vanhemmista on kotoisin Suomesta ja toinen ulkomailta. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Tämän lisäksi lapset ja nuoret ovat piirtäneet miellekartan haastattelun tueksi. Haastatteluissa on kerätty aineistoa sekä vanhempien että nuorten omista kokemuksista, jotka liittyvät kotona ja kodin ulkopuolella tapahtuviin kohtaamisiin. Molempien kulttuurien positiivinen läsnäolo perheissä koettiin keskeiseksi tekijäksi kulttuurisen identiteetin rakentumisessa. Kahden kulttuurin tausta nähtiin rikkautena ja sen koettiin tuovan elämään sosiaalisen-, kulttuurisen- ja kielipääoman kautta mahdollisuuksia. Perheet kokivat, että kahden kulttuurin keskellä lapsista kasvaa ennakkoluulottomampia ja he ovat myös kiinnostuneita erilaisista kulttuureista. Haasteena koettiin kielimuuri ja pitkät välimatkat toisen vanhemman sukulaisiin. Vaikka useimmissa perheissä lapset olivat kaksikielisiä, heiltä puuttui etnisen kielen taito. Osa tutkimusperheistä oli kohdannut myös ennakkoluuloista, jopa rasistista kohtelua. Välittävä, positiivinen kasvatusmalli vahvistaa ja tukee kahden kulttuurin lapsen ja nuoren kulttuurisen identiteetin rakentumista ja osallisuuden tunnetta. On tärkeää, että myös päiväkodissa ja koulussa eri kieliä ja kulttuureita tuodaan esiin positiivisessa valossa. Niiden avulla voidaan vahvistaa kuuluvuuden tunnetta ja osallisuutta, sitä että jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään. Uudet opetussuunnitelmat kannustavat ja velvoittavatkin kasvattajia ja opettajia tähän.
Subject: transnationaalinen perhe
kahden kulttuurin lapsi
akkulturaatio
positiivinen kasvatus
Discipline: Home economics
Kotitaloustiede
Hushållsvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record