Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen yläkoulun aikana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804251806
Title: Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen yläkoulun aikana
Author: Schreck, Salli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804251806
http://hdl.handle.net/10138/235744
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of the present study was to examine changes in pupils' performance in the cross-curricular learning-to-learn (LTL) assessment during the follow-up period between the sixth and ninth grade in 2013-2016. Furthermore, the aim was to examine how other variables explain the ninth-graders' assessed task-performance. According to Finnish LTL research tradition the learning-to-learn skills were defined as cognitive competences and learning-related attitudes. The present study's data is a part of longitudinal data drawn from a nine-year LTL study in Helsinki in 2007-2016, conducted by the Centre for Educational Assessment at the University of Helsinki. The aim of the study was to examine how pupils' (N = 952) cognitive competences, learning-related self-concepts and motivational beliefs developed during the lower secondary school. Additionally, the differences between sexes and also between three groups based on pupils' GPA were examined. The data was analyzed statistically: the comparisons were made by traditional methods and the path modelling was used to examine the other variables' effects on the ninth graders' task-performance. The study showed that during the lower secondary school the pupils improved their task-performance in LTL assessment 5 percentage units, on average. The effect size (Cohen d) of the improvement for the whole sample in all assessed cognitive tasks was 0.33. The development of the reasoning skills varied a bit according to the sixth grade's school achievement: pupils with weak GPA seemed to improve more than others. The cognitive competences of boys and girls instead developed similarly. The learning-related attitudes declined slightly during the lower secondary school but were still relatively positive in the end of the ninth grade. The sixth grade's task-performance proved to be the strongest predictor of the ninth grade's task-performance. The learning-related self-concept had a small independent effect on the test score. In the present study the sex did not have independent effect on the test score; nevertheless, it was connected to school grades (girls were slightly better) and to the self-concept (boys were slightly better). GPA, the earlier task-performance, sex and the learning-related self-concept together explained 50 percent of the share of accounted for variance in ninth graders' cognitive competences.Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin oppimaan oppimisen seuranta-arviointiin vuosina 2013 ja 2016 osallistuneiden oppilaiden oppimaan oppimisen taidot kehittyivät kuudennen ja yhdeksännen luokan välisenä aikana. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät selittivät arvioinnista suoriutumista yhdeksännen luokalla. Oppimaan oppimisen taidoista voidaan suomalaisen oppimaan oppimisen tutkimustradition mukaisesti erottaa varsinaiset kognitiiviset kyvyt sekä niiden käyttöä ohjaavat ajattelutavat ja uskomukset. Tutkimuksen aineisto on osa Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen Helsingistä vuosina 2007-2016 keräämää oppimaan oppimisen arvioinnin seuranta-aineistoa. Tutkimuksen otosjoukko koostuu oppilaista (N = 952), joista oli saatavilla vertailukelpoiset tiedot kuudennelta luokalta (2013) ja yhdeksänneltä luokalta (2016). Tutkimuksessa tarkastellaan kognitiivisen osaamisen, oppimiseen liittyvän minäkuvan sekä oppimista tukevan motivaatiosuuntautumisen kehittymistä koko otosjoukon tasolla sekä ryhmittäin (sukupuoli, yleisen koulusuoriutumisen taso). Mittauskertojen ja ryhmien väliset vertailut suoritettiin perinteisillä tilastollisilla menetelmillä. Lisäksi polkumallinnuksella selvitettiin, miten tutkimuksessa tarkastellut muuttujat selittävät osaamisessa yhdeksännellä luokalla ilmenevää vaihtelua. Tutkimus osoitti, että oppilaiden suoriutuminen kognitiivista osaamista mittaavista tehtävistä kehittyi yläkoulun aikana keskimäärin noin viisi prosenttiyksikköä. Osaamisessa tapahtuneen muutoksen efektikoko (Cohen d) koko otosjoukon kokonaisratkaisuasteen tasolla oli 0.33. Kehitys vaihteli jossain määrin sen mukaan, minkä tasoinen oppilas oli kuudennella luokalla: arvosanoiltaan heikot oppilaat vaikuttivat kehittyvän keskimäärin enemmän kuin muut. Sen sijaan tytöt ja pojat suoriutuivat tasaväkisesti molemmilla arviointikerroilla. Oppimismyönteiset asenteet heikkenivät yläkoulun aikana hieman, mutta ne olivat edelleen yhdeksännellä luokalla asteikon keskiarvon yläpuolella kaikissa ryhmissä. Kuudennen luokan osaaminen osoittautui merkittävämmäksi yhdeksännen luokan osaamisen selittäjäksi. Asennemuuttujista ainoastaan minäkäsityksellä oli pieni selittävä vaikutus osaamiseen. Sukupuolella ei tässä tutkimuksessa ollut itsenäistä selittävää vaikutusta osaamiseen; taustamuuttujista se oli yhteydessä kouluarvosanoihin (tytöillä keskimäärin hieman parempia) sekä minäkuvaan oppijana (pojilla keskimäärin hieman parempi). Yleinen koulumenestys, aiempi osaaminen, sukupuoli ja minäkuva oppijana selittivät yhdessä 50 prosenttia yhdeksännen luokan kognitiivisessa osaamisessa ilmenevästä vaihtelusta.
Subject: oppimaan oppiminen
kognitiivinen kehitys
ajattelun taidot
oppimista tukevat asenteet
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PRO GRADU 06032018 Salli Schreck.pdf 1.148Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record