Se kaikista tärkein työpari? : Koulunkäynninohjaajan ja luokanopettajan välinen vuorovaikutussuhde

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805161923
Title: Se kaikista tärkein työpari? : Koulunkäynninohjaajan ja luokanopettajan välinen vuorovaikutussuhde
Author: Sjölund, Jonna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805161923
http://hdl.handle.net/10138/235752
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat vuorovaikutussuhteen muodostumiseen koulunkäynninohjaajan ja luokanopettajan välillä sekä tutkia onko koulunkäynninohjaajan ja luokanopettajan välillä moniammatillista yhteistyötä tai ammatillista toimijuutta. Tutkimuksen teoriataustana toimi Anneli Eteläpellon (2017) ammatillinen toimijuus, jolla tarkoitetaan työntekijän vaikutusmahdollisuuksia ja kokemuksellisuutta omaan työntekoon liittyen. Ammatilliseen toimijuuteen liittyy myös subjektikeskeinen sosiokulttuurinen lähestymistapa eli käsitys ihmisten minuuksista, jotka muovautuvat kokemusten ja arvojen mukaisesti. Menetelmät. Aineisto kerättiin joulukuussa 2017 eräästä pääkaupunkiseudun yhtenäiskoulusta. Haastateltavina olivat kaksi kolmannen luokan koulunkäynninohjaaja ja luokanopettaja työparia. Työparit eivät työskennelleet keskenään tai toimineet saman soluaulan sisällä, mutta työparien koulunkäynninohjaajat työskentelivät solukohtaisina koulunkäynninohjaajina tehden yhteistyötä myös saman soluaulan muiden opettajien kanssa, vaikkakin pääsääntöisesti haastattelussa mukana olleen luokanopettajan työparina. Nämä työparit koodattiin tutkimuksessa työpari 1 ja työpari 2 tunnuksilla. Aineisto toteutettiin työparihaastatteluna puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto koodattiin Eteläpellon (2017) teoriaan nojaten ja aineistosta tehdyt johtopäätökset perustuivat teorian avulla tehtyihin teemaluokkiin. Tässä tutkimuksessa teoriataustassa hyödynnettiin myös aiempaa kirjallisuuskatsausta samaan teemaan liittyen. Tulokset ja johtopäätökset. Työparien välillä esiintyi kaikkia ammatillisen toimijuuden ulottuvuuksia ja subjektikeskeinen sosiokulttuurinen lähestymistapa oli merkittävä osa vuorovaikutussuhteiden syntymistä. Tutkimuksessa koulurakennus ei ollut vuorovaikutussuhteisiin vaikuttava tekijä, mutta työympäristön resurssit edistivät vuorovaikutussuhdetta esimerkiksi hälytyspuhelinsysteemin avulla. Vuorovaikutussuhdetta edistivät yhteinen aika, arvostus, työroolien selkeys ja moniammatillinen yhteistyö. Vuorovaikutussuhdetta heikensivät tilasuunnittelu, kiire, työparin yhteensopimattomuus, henkilökunnan vaihtuvuus ja koulunkäynninohjaajan arvostamattomuus työyhteisöissä. Työparit kokivat vuorovaikutussuhteen olevan tärkeä, koska sillä on myönteisiä vaikutuksia työyhteisössä ja lasten oppimisessa. Työparit pohtivat, että koulumaailmassa ei voi työskennellä, ellei ole halukas tekemään yhteistyötä. Koulunkäynninohjaajat ja luokanopettajat kokivat, että heidän keskinäistä vuorovaikutussuhdetta tulisi kehittää aikaresurssien suhteen lisäämällä heidän välilleen yhteistä aikaa.Objectives. The purpose of the study was to examine which factors affect the formation of the interactive relationship between a special needs assistant and a class teacher and to explore if there is multiprofessional co-operation and professional agency between a special needs assistant and a class teacher. The theoretical background of the study was the concept of professional agency (ammatillinen toimijuus) by Anneli Eteläpelto (2017) which refers to the possibilities of influence of an employee and experientiality of their job. Subject focused sociocultural approach i.e. the idea of selves–that are shaped by experiences and values–is also connected to professional agency. Methods. The material was collected in December 2017 in one of the comprehensive schools in Helsinki metropolitan area. Two pairs consisting of a third-class special needs assistant and class teacher were interviewed. The pairs did not work together or operate within the same cell of classrooms, but the special needs assistants worked as cell centred special needs assistants co-operating with the other class teachers of the same cell of classrooms although mainly they worked with the class teacher participating in the study. These pairs were coded as work pair 1 and work pair 2. The material was collected by pair interviews with the semi-structured theme interview and the material was analysed by using material-oriented content analysis. The material was coded by using the theory by Eteläpelto (2017) and the conclusions drawn on the material were based on the theme categories created with the same theory. In this study the theoretical background was supported by a previous literature review on the same topic. Results and conclusions. There are all dimensions of professional agency between the work pairs, and the subject oriented sociocultural approach is a significant part of the formation of an interactive relationship. In this study, the school building is not an influencing factor in the formation of interactive relationship, but the resources of the working environment advance the interactive relationship e.g. by alert phone system. The interactive relationships are advanced by time spent together, appreciation, the clarity of the work roles and multiprofessional co-operation. The interactive relationships are weakened by space planning, rush, incompatibility of the pairs, turnover of the staff and the unappreciation of the special needs assistant in the working community. The work pairs feel the relationship between them to be important because it has positive effects on the working community and the learning process of the children. The work pairs think that the school environment is not fit for working if one is unwilling to co-operate. The special needs assistants and class teachers feel that their interactive relationship should be improved considering the time resources by adding more time for them to spend together.
Subject: koulunkäynninohjaaja
luokanopettaja
vuorovaikutussuhde
moniammatillinen yhteistyö
ammatillinen toimijuus
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record