Kehitysvammaisten luetun ymmärtäminen tarinana selkokielen teoriakirjoissa : kriittinen diskurssianalyysi ekskluusiosta ja inkluusiosta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805161940
Title: Kehitysvammaisten luetun ymmärtäminen tarinana selkokielen teoriakirjoissa : kriittinen diskurssianalyysi ekskluusiosta ja inkluusiosta
Author: Sirén, Erika
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805161940
http://hdl.handle.net/10138/235758
Thesis level: master's thesis
Abstract: Hyvä luetun ymmärtäminen on tärkeää kaikille. Selkokirjat voivat antaa heikoille lukijoille mahdollisuuden paitsi hankkia tietoa myös parantaa luetun ymmärtämistään, toisin sanoen oppia. Kehitysvammaisten lukemista ja sitä käsitteleviä tekstejä on kuitenkin tutkittu vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä kielelliset keinot selkokielen teoriakirjojen luetun ymmärtämisen kuvauksissa antavat kehitysvammaisille diskursiivisesti mahdollisuuden oppimiseen tai sulkevat heidät oppimisen ulkopuolelle. Lähestymistapoina työssä olivat kriittinen ja foucault’lainen diskurssianalyysi ja aineistona tähän mennessä ilmestyneet suomenkieliset selkokielen teoriakirjat lukuun ottamatta teoksia, jotka keskittyvät suulliseen vuorovaikutukseen. Kirjat ovat ilmestyneet vuosien 1986 ja 2015 välillä. Selkokielen teoriakirjoissa kehitysvammaisten lukeminen esitettiin institutionaalisessa kehyksessä, johon kuuluivat lääketiede, erityisopetus ja sosiaalipalvelut. Medikaalinen, sosiaalinen ja kulttuurinen vammaismalli, joiden mukaan teoriakirjojen diskurssit on työssä nimetty, mahdollistavat kaikki sekä inklusiivisen että eksklusiivisen suhtautumisen kehitysvammaisten luetun ymmärtämiseen. Teoriakirjoissa painottui kehitysvammaisten luetun ymmärtämisen ongelmien pysyvyyttä korostava eksklusiivinen medikaalinen malli. Eksklusiivinen sosiaalinen malli, joka kuvasi lukemisongelmien hyväksymisen luonnollisena ja peitti integraatiodiskurssilla institutionalisoidun ei-yhdenvertaisen kohtelun lukemisessa, esiintyi lähinnä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen teksteissä. Inklusiivisista suhtautumistavoista korostui kulttuurinen malli, jossa lukeminen tai sitä korvaavat menetelmät samoin kuin luetun ymmärtämisen ongelmat esitettiin kaikille yhteisinä kognitiivisesta tasosta riippumatta. Sosiaalisen vammaisnäkemyksen inklusiivinen puoli rajoittui ennen kaikkea tukitoimien korostamiseen ilman yhdenvertaisten koulutuksellisten oikeuksien tavoitetta. Olisi tärkeää, että oppiminen olisi selko-oppaissa keskeisellä sijalla, sillä ilman oppimismahdollisuutta ei ole yhdenvertaisuuttakaan.Good reading comprehension skills are important for everyone. Easy-to-read books can give struggling readers an opportunity to acquire knowledge and improve their reading comprehension – in other words, learn. However, there are very few studies on the reading comprehension of people with an intellectual disability. The aim of this study is to identify the discursive means in descriptions of reading comprehension in theoretical literature on easy-to-read Finnish and ascertain how they either invite people with an intellectual disability to learn or exclude them. The methods of Foucauldian and critical discourse analyses are used in this study. The data comprise all handbooks on the theory of easy-to-read Finnish that have thus far been published, between 1986 and 2015, excluding those that focus primarily on verbal interaction. In handbooks on the theory of easy-to-read Finnish, the reading skills of people with an intellectual disability are represented within the institutional framework of medicine, special needs education and social services. Discourses in this literature are designated as the medical model, the social model and the cultural model. All of them enable both an inclusive and an exclusive approach to the reading of people with an intellectual disability. In the theoretical literature examined in this thesis, the most notable discourse is the exclusive medical model which emphasises the permanent problems that those with disabilities have with reading. The exclusive social model naturalises the acknowledgement of reading problems and obscures the institutionalised nature of the unequal treatment of people with an intellectual disability as readers. This discourse occurs mainly in the literature written during the 2000s. The dominant inclusive discourse is the cultural model. It assumes that reading belongs to everyone despite their cognitive capacity, while reading problems also apply to anyone. The inclusive aspect of the social model is mainly limited to highlighting accessibility, however not giving any emphasis to equal educational rights. It would be crucial for learning to acquire a key role in the theoretical literature on easy-to-read language, because without an opportunity to learn, there can be no social equality
Subject: ekskluusio
inkluusio
kehitysvammaisuus
luetun ymmärtäminen
selkokieli
Discipline: Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
gradu_Erika_Siren.pdf 969.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record