”Kaikkiruokainen” vapaa-aika : sosioekonomisen aseman yhteys vapaa-ajan monipuolisuuteen

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan sosioekonomisen aseman yhteyttä vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen. Kaikkiruokaisuudella tarkoitetaan laajaa, monipuolista ja suvaitsevaa vapaa-ajan viettotyyliä. Aiemmassa tutkimuksessa kaikkiruokaisuuden on havaittu olevan tyypillistä nimenomaan ylemmille sosioekonomisille ryhmille. Tutkielman mielenkiinnon kohteena onkin aiemman kirjallisuuden perusteella se, eroavatko ylemmät sosioekonomiset ryhmät vapaa-ajan kaikkiruokaisuudessaan alemmista sosioekonomista ryhmistä Suomessa. Myös iän ja sukupuolen yhteydet vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen otetaan huomioon. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten työ- ja vapaa-ajan määrän kehitystä viime vuosikymmeninä. Tätäkin teemaa tarkastellaan erityisesti sosioekonomisten ryhmien erojen näkökulmasta.

Tutkielman aineistona on pääasiassa Tilastokeskuksen vuosien 2009–2010 kansallisesti edustava ajankäyttötutkimus (n=3125), mutta myös Tilastokeskuksen aiempia ajankäyttötutkimuksia hyödynnetään. Tutkimusmenetelminä käytetään kvantitatiivisia menetelmiä: yksisuuntaista varianssianalyysia, korrelaatioanalyysia ja lineaarista regressioanalyysia. Näiden menetelmien avulla pyritään ottamaan selvää siitä, minkälaiset sosioekonomisen aseman eri ulottuvuuksien, iän ja sukupuolen yhteydet ovat vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa ylemmät sosioekonomiset ryhmät vaikuttavat viettävän kaikkiruokaisempaa vapaa-aikaa verrattuna alempiin sosioekonomisiin ryhmiin. Näin tapahtuu, tarkasteltiinpa kaikkiruokaisuutta sitten ammattiaseman, koulutusasteen tai tulotason mukaan. Ylemmät ammattiryhmät käyttävät myös enemmän aikaa työhön ja heillä on vähemmän vapaa-aikaa käytettävissään verrattuna alempiin ammattiryhmiin. Tutkielman tuloksista erityisen mielenkiintoisen tekeekin se, että ylemmät sosioekonomiset ryhmät ehtivät viettää kaikkiruokaista vapaa-aikaa, vaikka heidän vapaa-ajan määränsä on pienempi kuin alemmilla sosioekonomisilla ryhmillä. Lisäksi tulosten perusteella voidaan sanoa, että Suomessa naiset viettävät kaikkiruokaisempaa vapaa-aikaa kuin miehet. Ikä on myös positiivisessa yhteydessä vapaa-ajan kaikkiruokaisuuteen.