Urban agriculture in central Helsinki : How much food could the rooftops of Pasila supply?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805161898
Title: Urban agriculture in central Helsinki : How much food could the rooftops of Pasila supply?
Author: Jansson, Kristina
Other contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805161898
http://hdl.handle.net/10138/235833
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvintuotantotieteet
Plant Production Science
Växtproduktionsvetenskap
Abstract: Suomen ruokaturva on tällä hetkellä hyvä, mutta myös Suomen on varauduttava luonnon tai ihmisen aiheuttamiin kriiseihin ja ilmastonmuutokseen, sekä tuontiresursseihin liittyviin riskeihin. Tämä maisterintutkielma tarkastelee kaupunkiviljelyn potentiaalia osana kaupunkien ruokajärjestelmää. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) keräämä kattoja koskeva data, satotilastot ja Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 toimivat pohjana tapaustutkimukselle, jossa lasketaan ruokaomavaraisuusprosentteja, ravintotekijöitä ja varjostusta lähellä Helsingin keskustaa sijaitsevalle Pasilan alueelle. Kun laskelmissa käytetään avoviljelyä sekä koko potentiaalisten viherkattojen alaa, Pasila voisi tuottaa perunalla energiaa 4,51 %:lle väestöstä tai herneellä proteiinia 3,87 %:lle väestöstä. Jos puolet pinta-alasta käytetään perunan ja puolet herneen viljelyyn, omavaraisuusprosentit laskevat, mutta tuotetun energian ja proteiinin suhde on tasaisempi. Lisäämällä viljelyyn lehtikaali, voidaan kasvattaa tuotettujen vitamiininen ja kivennäisaineiden määrää. Yhdessä, 500 g kutakin em. kasvia täyttää saantisuosituksen kahdestatoista Suomalaisten ravitsemussuositusten listaamasta yhdeksästätoista vitamiinista ja kivennäisaineesta. Peruna yksin ei täytä näistä yhtään ja peruna yhdessä herneen kanssa seitsemän. Käytettävissä olevan pinta-alan lisäksi omavaraisuusprosenttiin vaikuttavat ainakin viljelymenetelmä (esim. avoviljely, vesiviljely tai kasvihuone), viljelykasvin satoisuus, ruokavalinnat ja ruokahukka. Helsingissä varjostuksesta saattaa kärsiä jopa puolet kattopinta-alasta, mikä on huomioitava kasvien valinnassa sekä arkkitehtuurissa, esimerkiksi sijoittamalla korkeimmat rakennukset alueen pohjoisreunalle. Vaikka Pasilan kattoviljelyn ruokaomavaraisuusprosentti on alhainen, yksittäisten ruoka-aineiden osalta tilanne on toinen. Pasila voisi tuottaa yli oman tarpeensa perunoita tai herneitä, tai lehtikaalissa mitattuna 46 % kuluttamistaan tuoreista vihanneksista. Kysymykseen siitä, voisiko kaupunkiviljelyllä edistää Helsingin ruokaturvaa tai lisätä ruokajärjestelmän joustavuutta, on kuitenkin vaikea vastata ilman, että kaupunkiviljelyn tavoitteita on määritelty. Olisikin tärkeää miettiä, onko kaupunkiviljelyn tavoite maksimoida tuotetun energian ja ravintoaineiden määrä, tarjota vaihtoehtoisia ruoan lähteitä, luoda uusia mahdollisuuksia viljelijöille jatkaa ammatissaan, edistää alueen taloudellista hyvinvointia, vai tukea ruokajärjestelmää jollakin muulla epäsuoralla tavalla. Oikeilla toimintatavoilla ja sääntelyllä kaupunkiviljely voisi edistää Maatalouden ilmasto-ohjelman tavoitteista ainakin hiilen sitomista maaperään, ruokahävikin vähentämistä ja ruokavalion muuttamista kasvispainotteisempaan suuntaan. Kaupunkiviljely voisi myös osaltaan tukea EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita, kuten ympäristönsuojelua, työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, sekä kasvattaa yhteisöjen elinvoimaisuutta monimuotoistamalla elinkeinoelämää.The Finnish food security is currently good, but Finland must respond to threats linked to natural or man-made disasters, climate change and reliance on imported resources. This master’s thesis examines the potential of urban agriculture (UA) as part of the urban food system. Rooftop data, crop yield statistics and the Finnish Nutrition Recommendations 2014 are used to build a case study in which self-sufficiency percentages, nutritional factors and shading are calculated for the Pasila area in central Helsinki. Calculations based on the total potential green rooftop area and open rooftop farming in Pasila show that 4,51 % of the resident population’s energy needs could be supplied with the potato, or 3,87 % of their protein needs with the green pea. Allocating half of the area to the potato and half to the green pea decreases the self-sufficiency percentages, but results in a more even ratio between energy and protein. Adding kale increases the number of essential vitamins and minerals which can be supplied: 500 g of each of the three plants covers the daily recommended intake for 12 of the 19 vitamins and minerals listed in the Finnish Nutrition Recommendations 2014, compared to zero for the potato only and seven for the combination of the potato and the green pea. In addition to the available area, at least farming methods (e.g. open field, aquaponics and greenhouses), crop yield potential, food choices and food wastage influence the food self-sufficiency potential. In central Helsinki shading may affect as much as half of the rooftop area, which needs to be considered in the choice of plants and architecture; strategies such as placing the tallest building on the northern edge of the area may be beneficial. Though the total self-sufficiency based on open rooftop farming is low, Pasila could be a net producer of potatoes or peas, or grow 46 % of its fresh vegetables measured in weight (kale). Whether UA can contribute to local food security, or food system resilience, may therefore depend on how its objectives are defined: maximum energy and nutrient content, alternative food sources, new opportunities for farmers, wealth retention, or some other indirect mechanism. With the right policies, UA could advance the Ministry of Agriculture and Forestry’s Climate Program by increasing carbon sequestration, reducing food waste and promoting a more plants-based diet. It may also serve the objectives of the Common Agricultural Policy (CAP), including a healthier environment, preserving and creating jobs, protecting local financial interests and contributing to a sound development of our areas
Subject: Finland
urban agriculture
urban farming
urban food systems
food self-sufficiency
shading conditions


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Maisterintutkielma_Kristina Jansson.pdf 1.266Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record