Hallinnon muutos, korruptio ja virkamiesetiikka

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805091869
Title: Hallinnon muutos, korruptio ja virkamiesetiikka
Author: Karsikas, Helena
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805091869
http://hdl.handle.net/10138/235846
Thesis level: master's thesis
Discipline: Hallinto-oikeus
Administrative law
Förvaltningsrätt
Abstract: Tutkimuksen tavoitteena on perehtyä ensinnäkin julkishallinnossa tapahtuneeseen muutokseen ja sen seurauksesta johtuviin virkamiesaseman ja virkamiesetiikan haasteisiin. Tarkoituksena on selvittää, miten hallinto on muuttunut, miten se on vaikuttanut virkamiesten toimintaympäristöön ja millaisia haasteita muutokset aiheuttavat virkamiesetiikalle. Toisena tutkimustehtävänä on selvittää, miten korruptio kytkeytyy hallintoon, millaisissa muodoissa se ilmenee ja miten sitä kansainvälisesti pyritään torjumaan. Kolmanneksi tarkastellaan, millaisia virkamiesoikeudellisia ja virkamieseettisiä keinoja Suomessa on käytössä korruption ja muiden epäeettisten toimintatapojen ehkäisemiseksi ja mitä mahdollisia puutteita tai epäkohtia sääntelyssä on. Tutkimuksen metodi on oikeusdogmatiikka siltä osin, kun tavoitteena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä. Aiheen ja kysymyksenasettelun takia tarvitaan kuitenkin myös muita lähestymistapoja. Tutkimuksen näkökulman voidaan sanoa olevan osittain oikeussosiologinen. Oikeussosiologiassa pohditaan oikeuden suhdetta yhteiskunnalliseen muutokseen ja päinvastoin: yhteiskunnallisten muutosten merkitystä oikeudelle. Siinä missä oikeusdogmatiikka on käsitteellinen ja ohjaileva tutkimusala, on oikeussosiologia kuvaileva ja selittävä tutkimusala. Oikeussosiologiassa näkökulma on ulkopuolisen tarkkailijan näkökulma eikä oikeuden sisäinen, kuten oikeusdogmatiikassa. Viime vuosikymmenten aikana hallinnossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Uudistuksiin pakottivat alun perin muun muassa hyvinvointivaltion hallinnon kasvusta johtuneet taloudelliset haasteet. New Public Management –doktriinin myötä siirryttiin byrokraattisesta hallinnosta markkinaohjautuvaan ja tuloskulttuuriin perustuvaan hallintoon. Hallintotoimintaa alettiin tarkastella tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden mittareilla. Toisaalta viranomaiskeskeisestä näkökulmasta alettiin siirtyä kohti kansalais- ja asiakasnäkökulmaa. Modernissa hallinnossa organisaatiorakennetta on pyritty entisestään tehostamaan ja uudelleenorganisoimaan. Yksityistäminen, ulkoistaminen ja kilpailuttaminen ovat arkipäivää. Virkamiesten osaamista haastavat yhä syvemmälle etenevä hallinto-oikeuden eurooppalaistuminen, sääntelyn määrä ja muutokset oikeuslähdejärjestyksessä. Hyvän hallinnon periaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien vahvistumisen myötä viranomaiselta osataan odottaa hyvää ja laadukasta palvelua. Muutosten myötä perinteisiä julkisen toiminnan lähtökohtia ovat haastamassa yksityisen toiminnan arvot ja lähtökohdat. Julkisen ja yksityisen välisen rajan madaltumisen myötä julkinen sektori on entistä enemmän tekemisissä elinkeinoelämän edustajien kanssa. On esitetty, että muutokset altistavat myös korruptiolle ja muille epäasiallisille toimintatavoille. Korruption selvin ja konkreettisin muoto on lahjonta, mutta korruptio ilmenee myös muissa muodoissa. Tutkimusten mukaan Suomea koskeva ongelma on erityisesti rakenteellinen korruptio, mikä ilmenee esimerkiksi päätöksenteon kaksoisrooleissa ja eturistiriidoissa. Uudistuneessa toimintaympäristössä on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota virkamiesetiikkaan ja sen edistämiseen. Virkamiesetiikalla on keskeinen merkitys hyvän hallinnon takeena ja korruption torjunnassa. Virkamiehet hoitavat merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä ja käyttävät valtaa. Julkiselta toiminnalta edellytetään puolueettomuutta, tasapuolisuutta, riippumattomuutta ja yleisen edun toteuttamista. Ilman niitä julkinen toiminta ei säilytä legitimiteettiään kansalaisten silmissä. Useat kansainväliset toimijat ovat huomauttaneet, että Suomessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota korruptionvastaiseen taisteluun ja integriteetin suojaamiseen. Tutkimusten mukaan epäkohta on esimerkiksi se, ettei ilmiantajille tarjota erillistä suojaa. Suomessa ei myöskään ole lobbausrekisteriä eikä säännöksiä lobbauksesta.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record