Sopimuskumppaneiden käyttäytyminen pitkäkestoisten sopimusten muuttajana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805091882
Title: Sopimuskumppaneiden käyttäytyminen pitkäkestoisten sopimusten muuttajana
Author: Ristimäki, Jutta
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805091882
http://hdl.handle.net/10138/235851
Thesis level: master's thesis
Discipline: Velvoiteoikeus
Obligation law
Obligationsrätt
Abstract: Tutkielmassa tarkastelun kohteena on sopimuksen muuttuminen konkludenttisesti, eli sopimuksen muuttuminen hiljaisesti niin, että muuttuminen on pääteltävissä ainoastaan osapuolten toiminnan ja käyttäytymisen perusteella. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, minkälaiseen käyttäytymiseen sopimuksen muuttuminen voidaan perustaa. Toisaalta tutkitaan myös sitä, kenen käyttäytymisestä konkludenttinen sopimuksen muuttuminen on pääteltävissä – kenellä toisin sanoen voi ongelmatilanteissa olla edustusvalta antaa käyttäytymisellään vaikutelma siitä, että sopimusmuutos on hyväksytty. Kolmanneksi tutkielma selvittää, mikä merkitys on annettavissa sopimuksessa määritellyille muotovaraumille, joiden pyrkimyksenä on estää sopimuksen muuttaminen konkludenttisesti. Sopimusvapauden ulottuvuus sisältövapaus mahdollistaa sopimuksen muuttamisen ja puolestaan muotovapaus mahdollistaa sopimuksen muuttamisen muotovapaasti eli myös konkludenttisesti. Sopimusmuutos voi syntyä konkludenttisesti osapuolten yhteisellä hiljaisella sopimisella tai niin, että toinen osapuolista ajaa sopimusmuutosta aktiivisemmin ja toinen osapuoli ainoastaan käyttämisellään hyväksyy sopimuksen ja tulee siihen sidotuksi. Läsnäolo tai pään nyökyttäminen voidaan katsoa joissain tilanteissa riittävän muutoksen konkludenttiseksi hyväksynnäksi. Toisaalta hyväksyntä saattaa perustua sille, että osapuoli on suorittanut sopimusvelvoitteet sopimusmuutosta vastaavasti ja näin suoritustoimien johdosta sitoutunut sopimusmuutoksiin. Myös passiivisuus on mahdollista katsoa käyttäytymiseksi, jolla sopimusmuutos on hyväksyttävissä siitäkin huolimatta, että tavanomaisesti passiivisuuden voidaan katsoa perustavan velvoitteen vain silloin, kun osapuolet ovat erikseen sopineet passiivisuuden merkityksestä. Passiivisuuteen liittyy tiukasti myös reklamoimatta jättäminen ja se, voidaanko vastapuolelle asettaa reklamaatiovelvoite, mikäli sopimuksen toinen osapuoli ainoastaan muuttaa omaa suoritusvelvoitettaan pyrkimyksenään saada aikaan sopimusmuutos. Lojaliteettiperiaatteen nojalla tällaisen velvoitteen asettaminen saattaisi olla mahdollista siitäkin huolimatta, ettei sopimuskumppanilla lähtökohtaisesti voida katsoa olevan reklamointivelvoitetta vastapuolta kohtaan, mikäli tämä on toiminut vilpillisessä mielessä (ts. tietoisena omasta alkuperäisestä sopimuksesta poikkeavasta käyttäytymisestä). Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu myös osapuolten välille muodostuneen käytännön muuttavan sopimusta. Tällaisista käytännöistä harvemmin – jos juuri koskaan – on sovittu nimenomaisesti kirjallisesti tai edes suullisesti, vaan käytännöt muokkaantuvat niin osapuolten käyttäytymisen kuin passiivisuudenkin pohjalta. Käytännön olisikin siis mahdollista katsoa sopimusta muuttavaksi seikaksi, jossa yhdistyvät kokonaisuudeksi konkludenttista hyväksymistä viestittävä käytös. Konkludenttinen hyväksyntä ja sopiminen on mahdollista myös edustajan välityksellä. Tällöin ongelmatilanteissa tuleekin usein pohdittavaksi, olisiko hyväksynnän antaneella taholla voitu katsoa olleen edustusvalta esimerkiksi jonkun valtuutuslajin nojalla, vai olisiko mahdollista katsoa, että ilman valtuutusta tehty sopimusmuutoksen hyväksyntä olisi tullut hyväksytyksi edustusvallan omaavien tahojen passiivisuuden johdosta sanktioluonteisesti. Muotovaraumat ovat osapuolten keskenään asettamia vaatimuksia sopimuksen muodolle. Tällaisia muotovaraumia on mahdollista asettaa myös mahdollisten suullisten tai konkludenttisten muutosten varalta tilanteessa, joissa muutos näillä keinoin pyritään ehkäisemään. Konkludenttisten muutosten ehkäiseminen muotovaraumilla on kuitenkin osoittautunut hyvin haasteelliseksi ja usein ilman nimenomaista määräystä siitä, että muotovarauma olisi pätevyyden edellytys – ja joskus jopa siitä huolimatta – on muotovaraumia pidettävä ainoastaan ohjeellisina. Muotovaraumien ongelmallisuutta muuttamisen kannalta lisää se seikka, että osapuolet voivat muuttaa myös muotovaraumaa konkludenttisesti muun muutoksen yhteydessä niin halutessaan.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record