A Call to Remember : Local negotiations over the memory of Indian Residential Schools in Canada

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805292150
Title: A Call to Remember : Local negotiations over the memory of Indian Residential Schools in Canada
Author: Rask, Hanna
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805292150
http://hdl.handle.net/10138/235931
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Social and Cultural Anthropology
Social- och kulturantropologi
Abstract: Tutkielma käsittelee vaikean menneisyyden sosiaalista muistamista alkuperäisväestön lasten asuntolakoulujen kontekstissa Kanadassa. Muistamista käsitellään tutkielmassa sosiaalisena toimintana, jonka kautta menneisyys tehdään merkitykselliseksi nykyisyydelle. Tutkielma keskittyy erityisesti paikallisen muistitoiminnan rooliin vaietun historian tuomisessa julkiseen keskusteluun ja osaksi laajempaa historian rekonstruoinnin prosessia. Asuntolakoulujärjestelmää hallinnoivat Kanadan valtio ja eri kirkkokunnat, ja sen alkuperäinen tavoite oli alkuperäisväestön lasten sulauttaminen eurokanadalaiseen siirtolaisyhteiskuntaan erottamalla heidät kulttuurisesta taustastaan. Vaikka koulut olivat toiminnassa yli sadan vuoden ajan 1800-luvun lopulta 1900-luvun viimeisille vuosikymmenille, ne pysyivät 1990-luvulle asti historiallisesti vaiettuna aiheena. Tutkielma analysoi pohjoisontariolaisen Shingwauk Residential Schoolin ympärille muodostunutta kommemoraatioon ja historiatietoisuuden kasvattamiseen keskittyvää muistitoimintaa ja pyrkii siten osoittamaan, kuinka neuvottelu vaikean menneisyyden merkityksestä tapahtuu julkisen, poliittisen keskustelun ja paikallistason sosiaalisen toiminnan rajapinnoilla. Muisti sosiaalisena ilmiönä voi tutkielmassa esitetyn käsityksen mukaan olla muutakin, kuin perusta sosiaaliselle identiteetille ja yhteisön kesken jaetulle käsitykselle yhteisestä menneisyydestä. Muistamista käsitellään sen sijaan sosiaalisena ja poliittisena toimintana, jonka olennaisina ulottuvuuksina nähdään myös neuvottelu menneisyyden merkityksistä sekä niiden haastaminen ja muuttaminen. Tutkielma osallistuu keskusteluun menneisyyden ja nykyisyyden suhteesta koloniaalisen historian kontekstissa: nähdäänkö asuntolakoulut yksittäisenä menneisyyteen sijoittuvana instituutiona, vai tunnistetaanko ne osana laajempaa koloniaalista historiaa, jonka vaikutukset ulottuvat myös tämän päivän kanadalaiseen yhteiskuntaan. Tutkielman analyysi perustuu kesällä 2016 toteutettuun kolmen kuukauden kenttätyöjaksoon Sault Ste. Marien kaupungissa Ontariossa. Tutkimus toteutettiin pääasiassa entisen Shingwauk Residential Schoolin alueella, missä nykyään toimii paikallinen yliopisto Algoma University. Tutkimus keskittyi seuraaviin toimintoihin, jotka ovat kehittyneet vanhan asuntolakoulun muistamisen ympärille 1970-luvulta alkaen: historiallinen dokumentointi- ja arkistointiprojekti, entisten asuntolakouluoppilaiden yhdistys, sekä koulun historian säilyttämiseen ja siitä valistamiseen keskittyvä arkisto- ja tutkimuskeskus. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluita ja sekä osallistuvaa että suoraa havainnointia. Lisäksi tutkimuksen tukena hyödynnettiin arkistolähteitä. Paikallista neuvottelua asuntolakoulujen muistosta käsitellään tutkielmassa suhteessa kolmeen eri tutkimuskontekstin elementtiin. Analyysin ensimmäinen osa keskittyy paikallisen muistitoiminnan alkuvaiheisiin ja sen vuorovaikutukseen samoihin aikoihin heränneen, asuntolakouluja käsittelevän julkisen keskustelun kanssa. Tutkielma esittää, että paikallinen toiminta on edistänyt sekä asuntolakouluja ympäröineen julkisen hiljaisuuden purkamista että koulujen historian dokumentointia. Toinen osio käsittelee sosiaalisen muistin ja paikan suhdetta: kuinka vanha Shingwauk School muistin paikkana on mukana neuvottelussa asuntolakoulujen historiallisesta merkityksestä. Vanhaa koulua tarkastellaan paikkana, jonka kautta muistoa menneisyyden vääryydestä välitetään eteenpäin, sekä erottamattomana osana tuon menneisyyden perintöä koskevaa väittelyä niin paikallisella kuin kansallisella tasolla. Analyysin viimeisessä osassa käsitellään arkistokeskuksen historiakasvatuksellisia toimintoja sosiaalisina tiloina, joissa neuvotellaan asuntolakouluhistorian ja sen laajemman koloniaalisen kontekstin merkitystä eritaustaisten kanadalaisten jaetulle muistille. Tutkielma esittää, että paikalliset kommemoraation ja historiakasvatuksen toiminnot toimivat vastavoimana vaientamista ja unohtamista vastaan. Luomalla sosiaalisia tiloja julkisen keskustelun ja ihmisten arkikokemusten rajapinnoille tällaiset paikallisprojektit tuovat historian lähemmäksi niille, joille se saattaa muuten näyttäytyä etäisenä ja merkityksettömänä. Tutkielmassa käsiteltävässä paikallisessa toiminnassa kohtaavat paikalliset ponnistelut Shinhwauk Residential Schoolin muiston säilyttämiseksi ja laajempi huoli muiden kuin alkuperäisväestöön kuuluvien kanadalaisten ymmärryksestä ja kiinnostuksesta asuntolakoulujen historiaa kohtaan. Tutkielman mukaan menneisyyden ja nykyisyyden välistä jatkuvuutta painottavat paikallisprojektit voivat haastaa retoriikan, jolla pyritään häivyttämään kolonisaation jatkuva perintö kanadalaisessa yhteiskunnassa sulkemalla asuntolakoulut jo taakse jääneeseen menneisyyteen.This thesis discusses social remembering of difficult past in the context of Indian Residential Schools in Canada. Perceiving remembering as social practice of making the past meaningful for the present, the thesis focuses on the role of local memory practices in bringing a silenced history into focus of public attention and historical reconstruction. Residential schools were originally established by the Canadian government and churches for assimilating indigenous children into Euro-Canadian settler society through separation from their cultural background. Although operated for more than a hundred years between the late 19th and 20th centuries, the schools remained a silenced topic in the history of the country until the 1990s. Exploring local practices of commemoration and education around the old Shingwauk Residential School in Northern Ontario, the thesis discusses how negotiation over the meaning of a troubling past takes place in the intersections of public, political discussion and local level social interactions. Remembering as social and political practice is here understood not exclusively as a basis of shared identity grounded on common understanding of the past. Rather, the thesis focuses on challenging, negotiation and transformation as essential aspects of social memory. The thesis takes part in discussion on the relationship between past and present in debates over colonial history: whether residential schools are regarded as a single policy situated in the past, or whether they are recognized as part of the broader colonial history that still shapes the contemporary Canadian society. The analysis in this thesis is based on three-month field research conducted in the summer of 2016 Sault Ste. Marie, Ontario, on the site of the late Shingwauk School that nowadays hosts Algoma University. The research focused on the following memory practices that have developed around the school since the 1970s: a history-documenting and archiving project, a former students’ association, and an archives centre, dedicated to preservation of and education about the history of the school. The research was based on qualitative methods of thematic interviews and participant as well as direct observation, and supported with archival sources. Local negotiations over the memory of residential schools are discussed in relation to three different elements of the research context. The first part of the analysis focuses on the mutual emergence of public discussion on the history of residential schools and the local memory practices. The thesis argues that those local practices have contributed to uncovering the silence around the schools in public discussion and historical documentation. The second part looks at the relationship between memory and place: how the site of the Shingwauk School is today integrated in negotiation over the historical significance of residential schools. The old school is perceived as a site of transmitting the memory of past injustice, inseparable of the contemporary debates over addressing the legacy of that past on local as well as national level. Finally, contemporary educational practices of the archives centre and the former Shingwauk students are discussed as social spaces of negotiating the place of residential schools as part of the broader history of colonization for the public memory of Canadians of different backgrounds. The thesis argues that local practices of commemoration and education work as a counterforce against silencing and forgetting by creating social space between public discussion on residential schools and everyday experiences of people who might otherwise find that history distant to themselves. Local actions for preserving the memory of the Shingwauk School are intertwined with broader concerns over awareness about and engagement with the history of residential schools especially among the non-indigenous public. The thesis maintains that local initiatives of remembrance that emphasize continuity between the past and the present can challenge the rhetoric that attempts to obscure the enduring legacy of colonialism in Canadian society by situating residential schools into a past that has already reached its closure.
Subject: sosiaalinen muisti
historian hiljaisuudet
asuttajakolonialismi
Kanada
dekolonisaatio
muistin politiikka
alkuperäiskansat


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Rask_Sosiaali- ja kulttuuriantropologia.pdf 1.044Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record