Nation-building in education development of Ethiopia

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805292136
Julkaisun nimi: Nation-building in education development of Ethiopia
Tekijä: Wolde, Kaisa
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2018
Kieli: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805292136
http://hdl.handle.net/10138/235955
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Kehitysmaatutkimus
Development Studies
U-landsforskning
Tiivistelmä: Tämä tutkimus käsittelee Etiopian koulutuspoliittisen diskurssin kehitystä kansakunnan rakentamisen (nation-building) näkökulmasta. Kansakunnan rakentamista tarkastellaan kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta, totuuden tuottamisen teknologioiden, hallintamentaliteetin ja historiallisen muutoksen kannalta. Etiopian koulutussektorin kehityssuunnitelmia (ESDP I–V) vuosilta 1994–2015 tarkas-teltiin Michel Foucault’n hallinnan analytiikan käsitteistön, vallan, tiedon, subjektivitee-tin sekä hallintamentaliteetin (governmentality) käsitteiden avulla. Tutkimuksen metodo-logisena viitekehyksenä käytettiin kriittistä diskurssianalyysia ja Foucault’n hallinnan analytiikan käsitteitä. Kansallisuutta luodaan koulutuspoliittisissa asiakirjoissa toisaalta yhteneväisyyttä koros-tavien integroivien strategioiden ja kansalaiskasvatuksen, toisaalta etnisyyttä korostavan kielipolitiikan ja hallinnon hajauttamisen avulla. Koulutuspoliittinen ohjaus osoittautuu asiakirjoissa tasapainoiluksi yhteisen kansallisuuden ja monikansallisuuden välillä. Kan-salaisuuden eetosta kuvataan koulutuksen kehityssuunnitelmissa yksilöön kohdistuvina asenteiden ja arvojen odotuksina. Yhtenäistä kansalaisuutta luodaan visuaalisten ele-menttien välityksellä. Integraatio-ohjelmilla puolestaan tavoitellaan ensisijaisesti koulu-tuksellista tasa-arvoa kansalaisuuden tavoitteiden sijaan. Koulutuksen kielipolitiikka tukee alueellista kielellistä eriytymistä. Kansalaisuuden eetos osoittautuu tutkimuksessa epäselvästi ja sirpaleisesti muotoilluksi tavoitteeksi. Kansakunnan rakentamisen tavoite on jäänyt Etiopian koulutuksen kehittämissuunni-telmissa taka-alalle, kun koulutuksen ensisijainen rooli on muuttunut diskurssissa ta-louskasvun välineeksi. Tavoitteen hiipumista sekä koulutuksen alueellista eriytymistä voidaan tutkimuksen mukaan pitää mahdollisina haittoina yhteiskunnallisen vakauden kannalta. Yhteiskunnallisen demokratisaation vahvistumisella ja kansalaiskasvatuksella on tärkeä asema kansallisen subjektiviteetin muovaamisessa. Tutkimusta kansalaiskas-vatuksesta Etiopiassa ja sen vaikuttavuudesta tarvitaan lisää.This thesis studies the development of Ethiopian education policy discourse from na-tion-building perspective. Nation-building is examined from three supplementary as-pects: technologies of truth, governmentality and historical change, to describe how it has been discussed in chosen policy documents. Ethiopian Education and Training Policy (ETP) and Education Sector Development Pro-grams I–V (ESDP) between 1994 and 2015 were analyzed with Michel Foucault’s con-cepts for analytics of governance: power, knowledge and subjectivity, and governmen-tality. Critical discourse analysis with Foucauldian concepts was used as a methodologi-cal framework in this research. Nationhood is produced in the education policy documents from one side with integra-tive strategies and civics education, and from other side with regional language and de-centralization policies. Education policy discourse appears to seek balance between ‘one nation’ and ‘multination’ perspectives. The national subjectivity ethos is described with expectations for acquired attitudes and values on individual level. Unified nation-ality is presented in the documents’ visualizations. It was found out that integrationist programs are aiming primarily at equity in education system instead of promoting com-mon nationhood. Educational language policies support cultural diversity and regional differentiation. The findings of this research show that nationality ethos appears ambig-uously formed and fragmented in Ethiopian education policy discourse. Nation-building aim has faded in Ethiopian education policy discourse and the primary role of education has shifted into being an instrument for economic growth. This re-search raises concerns about the social sustainability of current policies with weakened nation-building aims and regional disparity. Strengthened democratization of the society and civic education play an important role in influencing national subjectivity for-mation. Further research about citizenship education and its effectiveness in Ethiopia is needed.
Avainsanat: nation-building
national subjectivity
governmentality
education policy
citizenship education
kansakunnan rakentaminen
kansallinen subjektiviteetti
hallintamentaliteetti
koulutuspolitiikka
kansalais-kasvatus


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot