Suomalaisen kulttuurin puolesta? : Perussuomalaiset ja kansallinen kulttuuripolitiikka keväällä 2011

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805292118
Title: Suomalaisen kulttuurin puolesta? : Perussuomalaiset ja kansallinen kulttuuripolitiikka keväällä 2011
Author: Harju, Emma
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805292118
http://hdl.handle.net/10138/235964
Thesis level: master's thesis
Discipline: Poliittinen historia
Political History
Politisk historia
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan valtion harjoittamaan kulttuuripolitiikkaan sisältyviä historiallisesti kerrostuneita merkityksiä. Tutkielman lähtökohtana käytetään Perussuomalaisten vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelman kulttuuripoliittista ohjelmaa, jossa puolue esitti radikaaleja muutoksia kulttuuripolitiikan aiemmassa tutkimuksessa vakiintuneiksi todettuihin käytäntöihin ja niitä perusteleviin merkityssisältöihin. Ohjelman sekä siitä käydyn julkisen keskustelun kautta tutkitaan kulttuuripolitiikkaa määrittelevien käsitteiden ja merkitysten käyttöä sekä niiden diskursiivisten uudelleenmäärittelyiden paikkoja. Ohjelman sekä julkisen keskustelun vaikutuksia kulttuuripolitiikan päämäärien muodostumista ohjaaviin kulttuurikäsityksiin ja kulttuuripolitiikan diskursseihin jäljitetään myös poliittishallinnolliselta tasolta. Tutkielmassa selvitetään, edustiko perussuomalaisten ohjelma katkosta suomalaisen kulttuuripolitiikan pitkiin linjoihin tulkitsemalla ohjelmaan sisältynyttä muutospotentiaalia. Käsitteellisesti analyysin keskeisiä ulottuvuuksia ovat kulttuurin, valtion ja politiikan käsitteelliset sekä diskursiiviset yhteydet, joita tarkastellaan sekä valtion harjoittaman eksplisiittisen kulttuuripolitiikan että perussuomalaisten ja julkisen keskustelun implisiittisen kulttuurin politiikan yhteydessä. Tutkielman aineisto muodostuu Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmasta ja eduskuntavaalikeväänä 2011 Helsingin Sanomissa ilmestyneistä ohjelman sisältöön liittyvistä artikkeleista. Lisäksi tarkastellaan puolueen eduskuntavaalimenestystä seuranneita hallitusohjelmia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön keskeisiä strategia- ja linjadokumentteja vuosilta 2009–2017. Aineistoa tulkittiin soveltamalla kriittisen diskurssianalyysin menetelmiä, jossa keskeisiä välineitä olivat Kari Palosen näkemykset poliittisten tekstien lähiluvusta. Kulttuuripolitiikan tutkimukselle keskeisiä käsitteellisiä ulottuvuuksia lähestyttiin Quentin Skinnerin käsitehistoriallista kolmijakoa hyödyntäen. Tutkielman tuloksena esitetään perussuomalaisten määritelleen ohjelmassaan kulttuurin politiikan kohteena vallitsevasta kulttuuripoliittisesta linjasta poiketen. Puolue hyödynsi kulttuuria myös muista poliittisista päämääristään viestimiseen, mikä tunnistettiin ja haastettiin ohjelmasta julkisuudessa käydyssä keskustelussa. Valtaosa julkisessa keskustelussa esiintyneistä näkemyksistä puolusti vallitsevaa linjaa. Myös kulttuuripolitiikan diskurssit muodostuivat pääosin vakiintuneiden merkitysten pohjalta. Kulttuuriin politiikan käsitteenä kiinnittyviä merkityksiä käytettiin myös poliittisten erojen merkitsemiseen ja niistä viestimiseen. Tutkielman tuloksena voidaan todeta perussuomalaisten kulttuuripoliittisten aloitteiden aktivoineen kulttuuripolitiikasta julkisuudessa käytyä keskustelua, mutta vaikuttaneen vain vähän vakiintuneiden sisältöjen uudelleenmäärittelyyn. Poliittishallinnolliseen aineistoon sisältyi vain vähän viitteitä politiikan kohteena olevan kulttuurin käsitteellisestä tai diskursiivisesta muutoksesta perussuomalaisten aloitteiden seurauksena. Tutkielmassa havaittiin kansallisen kulttuuripolitiikan keskeisten käsitteiden ja merkitysten muodostuvan yhä aiempien historiallisten kerrostumien pohjalta. Sekä Perussuomalaisten ohjelmassa että julkisessa keskustelussa ja poliittishallinnollisessa aineistossa tärkeäksi ulottuvuudeksi muodostui kulttuuripoliittiselle järjestelmälle vanhastaan tyypillinen kansallinen ulottuvuus, joka korostaa kulttuurin tiivistä yhteyttä valtioon. Mikäli kulttuuripolitiikalle halutaan moniarvoistuvassa toimintaympäristössä etsiä uusia ja aiempaa moninaisempia perusteluita, on politiikkaa ohjaavaan käsitteelliseen kehittelyyn kiinnitettävä tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record