Sweets day and sugar intake in Finnish children

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806122474
Title: Sweets day and sugar intake in Finnish children
Author: Kainu, Laura
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Thesis level: master's thesis
Abstract: Suomessa lapsilla on perinteisesti ollut karkkipäivä. Karkkipäivää suositeltiin alun perin ehkäisemään hammaskariesta. Sokerinsaantia ruokavaliosta ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu karkkipäivään liittyen. Aiemmissa tutkimuksissa suomalaislasten sokerinsaannin on havaittu olevan hieman suosituksia suurempaa, joskin kansainvälisesti vertaillen kohtuullista. Ajantasaista tietoa suomalaislasten sokerinsaannista ei ole. Tiettävästi vapaan sokerin saantia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa missään ikäryhmässä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää karkkipäivän vieton yleisyys, sekä sen yhteys sosioekonomisiin tekijöihin ja naposteltavien ja sokeroitujen virvoitusjuomien käyttötiheyteen. Tutkielman toisena tavoitteena oli kehittää laskennallinen menetelmä lisätyn ja vapaan sokerin määrän arvioimiseen elintarvikkeissa ja tutkia sen avulla lisätyn ja vapaan sokerin saantia sekä karkkipäivän yhteyttä lisätyn ja vapaan sokerin saantiin. Tutkimuksen aineistona on käytetty DAGIS-tutkimuksen aineistoa. Osallistujat olivat 3–6-vuotiaita lapsia huoltajineen yhteensä kahdeksasta Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan kunnasta. Tiedot kerättiin kyselylomakkeilla vuosina 2015-6. Yhteensä tutkimukseen osallistui 66 päiväkotia ja 864 lasta. Ruoankäyttötiedot kerättiin ruoankäytön frekvenssikyselylomakkeella (FFQ, n=805) ja ruokapäiväkirjalla (n=813), jota täytettiin sekä kodin että päiväkodin ruokailujen osalta. Ruokapäiväkirjaa pidettiin kolme päivää, joista yksi päivä oli viikonloppupäivä. Vanhemmat täyttivät ruokapäiväkirjan ja FFQ-lomakkeen lapsensa puolesta, ja päiväkotihenkilökunta täytti päiväkodin ruokapäiväkirjan. Tieto karkkipäivän vietosta saatiin FFQ-lomakkeesta. Vanhemmat raportoivat taustatietoja muun muassa koulutuksesta ja samassa taloudessa asuvien lasten lukumäärästä. Lisätyn ja vapaan sokerin sekä sakkaroosin saanti määritettiin ruokapäiväkirjoista. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään karkkipäivän vieton perusteella. Khii-toiseen testiä käytettiin karkkipäivän ja taustamuuttujien välisten yhteyksien tutkimiseen. Mann-Whitney’n U-testiä käytettiin karkkipäivän vieton ja naposteltavien ja virvoitusjuomien käyttötiheyden välisen yhteyden tutkimiseen. T-testillä tutkittiin lisätyn ja vapaan sokerin saannin eroja karkkipäivää viettävien ja viettämättömien ryhmissä. Aineistossa 63 %:lla lapsista oli karkkipäivä. Keskimäärin tutkittavat saivat lisättyä sokeria ruokavaliostaan 9,0 E% ja vapaata sokeria 9,8 E%. Karkkipäivää viettävät lapset saivat ruokavaliostaan hieman enemmän lisättyä sokeria kuin ne lapset, joilla karkkipäivää ei ollut (9,2 E% vs. 8,5 E%, p=0,03). Myös vapaan sokerin saanti oli karkkipäiväryhmässä suurempaa ei-karkkipäivää viettäviin verrattuna (10,1 E% vs. 9,3 E%, p=0,01). Karkkipäivä oli todennäköisemmin käytössä matalasti koulutetuissa perheissä (p=0,001). Makeisten kulutuksen käyttötiheys ei eronnut ryhmien välillä. Karkkipäiväryhmän lapset joivat useammin sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia (p=0,007) ja söivät suolaisia naposteltavia (p=0,04) kuin lapset, joilla karkkipäivää ei ollut. Ne lapset, joilla karkkipäivää ei ollut, söivät useammin suklaata kuin karkkipäiväryhmän lapset (p=0,004). Karkkipäivän vietto oli aineistossamme yleistä. Yleisintä se oli perheissä, joissa vanhemmat olivat matalasti koulutettuja. Karkkipäivää viettävät lapset saivat hieman enemmän vapaata ja lisättyä sokeria ruokavaliostaan kuin lapset, joilla karkkipäivää ei ollut. Tutkimuksemme mukaan lisätyn sokerin saanti lapsilla oli suositusten mukaista.Finland has a tradition of children having a “Sweets day”. Sweets day was originally established as a prophylactic measure for dental caries. To my knowledge, the sweets day phenomenon has not been investigated in relation to sugar intake. Previous studies have reported that the intake of dietary sugar is a bit higher than recommended in Finnish children. However, comparing to other countries sugar intake in Finnish children is modest. There are no recent studies on added sugar intake in Finnish children. To my knowledge free sugar has not been studied in any age group in Finland before. The aim of the study was to investigate the prevalence of sweets day, and its association with savory and sugar-sweetened snack and sugar-sweetened beverage (SSB) consumption frequency, as well as socioeconomic factors related to sweets day habit. Another aim was to create a method for assessing added and free sugar in food record data and to investigate the intake of added and free sugar, and associations between having a sweets day and added and free sugar intake. The DAGIS study examined health behaviors among Finnish preschool children. The participants were 3–6-year-old children and their guardians. Altogether 66 preschools (n=864) in Southern Finland and Southern Ostrobothnia regions participated in the study. Dietary assessment was done with Food Frequency Questionnaire (FFQ, n=805) and food a three-day food record (n=813) data. Parents filled (FFQ) for children and reported if the child had a specific sweets day. FFQ data was used to assess the frequency of snack consumption. Parents and daycare personnel filled a 3-day food record for the child. Parents reported background information such as highest education in the family and number of children living in the same household. Food record data was used to assess dietary added and free sugar. Participants were divided in two groups based on their sweets day habit. Pearson’s Chi-square was used to study the association between the sweets day habit and background variables. Mann-Whitney’s U-test was used to compare the consumption frequency of snacks and SSB’s. T-test was used to compare the added and free sugar intakes between the children with and without a sweets day. Altogether 63% of the children had a sweets day. Mean intake of added sugar was 9.0 E% and free sugar 9.8 E%. Children who had a sweets day obtained slightly more added sugar than did the children without a sweets day ((9.2 E% vs. 8.5 E%, p=0.03). Free sugar intake was higher in the sweets day group as well compared to non-sweets day group (10.1 E% vs. 9.3 E%, p=0,01). Having a sweets day was more common in families with less education (p=0.001). Frequency of candy consumption did not differ between the groups. Having a sweets day was associated with more frequent consumption of SSB’s and savory snacks (p=0,007 and p=0,001, respectively). Children without a sweets day consumed more often chocolate (p=0.004) than did the children without a sweets day. Our results suggest that in Finland, having a sweets day is popular, and more common in families with less education. Having a sweets day was associated with slightly higher intake of added and free sugars compared to children who do not have a sweets day. The mean added and free sugar intake did not exceed the recommendations for sugar intake in Finland.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201806122474
http://hdl.handle.net/10138/236024
Date: 2018
Subject: sweets day
nutrition
added sugar
free sugar
preschool
karkkipäivä
lasten ravitsemus
lisätty sokeri
vapaa sokeri
päiväkoti
Discipline: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record