UHPLC-MS/MS-menetelmän kehittäminen ja validointi glyfosaatin, aminometyylifosfonihapon sekä glufosinaatin määrittämiseen elintarvikkeista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för livsmedels- och miljövetenskaper sv
dc.contributor.author Virolainen, Taija
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201806122396
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/236068
dc.description.abstract Tutkielman kirjallisuusosassa perehdyttiin rikkakasvintorjunta-aineen aktiivisen yhdisteen glyfosaatin, (2-fosfonometyyliamino) etaanihapon, metaboliaan, käyttöön, turvallisuuteen sekä määritysmenetelmiin. Määritysmenetelmissä keskityttiin elintarvikkeiden analysoinnissa käytettyihin menetelmiin. Kokeellinen työ suoritettiin Tullilaboratoriossa. Työn tavoitteena oli kehittää määritysmenetelmä glyfosaatin, aminometyylifosfonihapon (AMPA) sekä glufosinaatin määrittämiseksi elintarvikkeista käyttäen UPLC-MS/MS-tekniikkaa ilman FMOC-johdoksen muodostusta. Näytematriiseina oli durumvehnä, jäävuorisalaatti, appelsiini sekä avokado. Työssä otettiin käyttöön EURL-SRM QuPPe -esikäsittelymenetelmä. Määritys suoritettiin korkean erotuskyvyn nestekromatografilla yhdistettynä kolmoiskvadrupolimassaspektrometiin. Massaspektrometrillä käytettiin sähkösuomutusionisaatiota (ESI-) sekä usean reaktion seurantaa (MRM). Työn aikana kokeiltiin neljää eri kolonnia: Acquity® UPLC BEH HILIC, kahta eri HypercarbTM Porous Graphitic Carbon sekä ShodexTM HILICPak VT-50 2D. ShodexTM HILICPak -kolonnin valinta menetelmän validointia varten perustui yhdisteiden hyvään erottumiseen kolonnissa sekä retentioaikoihin. Ajoliuoksena oli vesi:1-prosenttinen muurahaishappo (aq.): asetonitriili, (70:20:10). Lineaarinen alue glyfosaatille ja AMPA:lle oli 0,01–2,2 ng/ml ja glufosinaatille 0,002–2,2 ng/ml. AMPA eluoitui kolonnista samanaikaisesti muiden yhdisteiden kanssa, jotka häiritsivät analyytin ionisaatiota. Analyytin integroimista ei voinut luotettavasti tehdä. Glufosinaatin sekä glyfosaatin retentioaikojen vaihtelu ylitti ± 0,1 minuuttin validointikriteerin. Näytteisiin lisätyn isotooppileimatun glyfosaatin (1,2-13C2 15-N-glyfosaatti) retentioajat vaihtelivat myös, mikä mahdollisti menetelmän validoinnin glyfosaatille. Glufosinaatilla ei ollut käytössä sisäistä standardiainetta, joten menetelmän validointia ei voinut laajentaa kattamaan glufosinaattia. Menetelmän määritysraja glyfosaatille oli 0,04 µg/ml ja saanto 94 %. Validoitu menetelmä soveltuu glyfosaatin määritykseen elintarvikkeista. fi
dc.description.abstract Tiivistelmä/Referat – Abstract The literature part was focusing on the metabolism, use, safety and analytical methods for glyphosate (2-phosphonomethylamino) acetic acid. The focus was on methods that are used to analyze glyphosate in foods. Glyphosate is the active compound of an herbicide. The experimental part was done in the Customs laboratory. The main object was to develop a method to analyze glyphosate, aminomethylphosphonic acid (AMPA) and glufosinate in food without derivatization using UPLC-MS/MS technique. The EURL-SRM QuPPe method was used as a sample treatment for durum wheat, iceberg lettuce, orange and avocado. The separation was done using high performance liquid chromatography and detected in triple quadrupole mass spectrometer using electro-spray ionization (ESI-) and multiple reaction monitoring (MRM). Four analytical columns were evaluated: Acquity® UPLC BEH HILIC, HypercarbTM Porous Graphitic Carbon, HypercarbTM Porous Graphitic Carbon and ShodexTM HILICPak VT-50 2D connected to ShodexTM HILICPak VT-50G 2A precolumn. ShodexTM HILICPak column was chosen due to its superior retention of the compounds. The mobile phase contained water, 1 % formic acid in water and acetonitrile (70:20:10). The linearity of the method was 0.01–2.2 ng/ml for glyphosate and AMPA and 0.002–2.2 ng/ml for glufosinate. The high amount of matricecompounds that coeluted with AMPA made identifying and integrating the analyte difficult to do. The retention times of glyphosate and glufosinate were shifting more than the validationcriteria ± 0.1 minutes. Isotope labeled glyphosate (1,2-13C2 15-N-glyphosate) that was added to the samples had a similar shifting in retention times which made it possible to efficiently evaluate the validation of glyphosate. The lack of internal standard for glufosinate meant that the method could not be validated for glufosinate. The limit of quantification (LOQ) for glyphosate was 0.04 µg/ml with RSD < 20. The validated method was suitable for analysing glyphosate residues in food. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title UHPLC-MS/MS-menetelmän kehittäminen ja validointi glyfosaatin, aminometyylifosfonihapon sekä glufosinaatin määrittämiseen elintarvikkeista fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Elintarvikekemia fi
dc.subject.discipline Food Chemistry en
dc.subject.discipline Livsmedelskemi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201806122396

Files in this item

Files Size Format View
EK Virolainen Taija.pdf 1.283Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record