Tyttö- ja poikalukijoiden representaatiot Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2008–2017

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132583
Title: Tyttö- ja poikalukijoiden representaatiot Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2008–2017
Author: Mutikainen, Ina
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Arts
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132583
http://hdl.handle.net/10138/236129
Thesis level: master's thesis
Degree program: Magisterprogrammet i finska och finskugriska språk och kulturer
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma
Master's Programme in Finnish and Finno-Ugrian Languages and Cultures
Specialisation: Finska språket
Suomen kieli
Finnish Language
Abstract: Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tyttöjä ja poikia representoidaan lukijoina ja oppijoina Helsingin Sanomien aihetta koskevissa mielipidekirjoituksissa vuosina 2008–2017. Lisäksi tarkastelen, miten tyttöjen ja poikien kiinnostuksen kohteita representoidaan kyseisessä aineistossa. Suomalaislasten lukutaidon ja oppimistulosten heikkenemisestä on uutisoitu Suomessa melko laajasti varsinkin vuonna 2012 ja 2015 julkaistujen kansainvälisen PISA-tutkimuksen tulosten jälkeen. Erityisesti tyttöjen ja poikien keskimäärin saamien pisteiden muita OECD-maita suurempi ero on herättänyt huolta mediassa ja päättäjissä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu muun muassa, että aiheen uutisoinnissa tytöt ja pojat on usein representoitu toisilleen vastakkaisina ja kiinnostuksen kohteiltaan eriytyneinä ryhminä. Tutkielmani teoreettinen viitekehys on kriittisessä diskurssianalyysissa ja feministisessä tutkimuksessa. Tarkastelen sukupuolen representaatiota sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, ja käytän analyysini apuna Faircloughin analyyttista viitekehystä. Olen kiinnostunut erityisesti siitä, miten tyttöjen ja poikien representaatiot yhtäältä kertovat käsityksistä ja alkuoletuksista mielipidekirjoitusteni taustalla ja toisaalta toistavat tai haastavat vallitsevia käsityksiä. Tutkielmani aineisto koostuu Helsingin Sanomissa vuosina 2008–2017 julkaistuista mielipidekirjoituksista. Keräsin niiden joukosta erilaisilla sanahauilla kirjoituksia, jotka käsittelisivät sukupuolen lisäksi lukemista, lukutaitoa, luku- ja kirjoitustaitoa, lukuharrastusta tai PISA-tutkimusta. Näiden hakujen perusteella keräsin aineistooni yhteensä 107 mielipidekirjoitusta. Numeroin aineistoni ja listasin 27 kategoriaa, joiden esiintymistä halusin aineistossani tarkastella. Tämän jälkeen kävin aineistoni läpi ja taulukoin, mitkä kategoriat esiintyivät missäkin mielipidekirjoituksessa. Tutkielmani analyysin tulokset osoittavat, että aineistoni mielipidekirjoituksissa havaitsemani tyttöjen ja poikien representaatiot mukailivat aiemmissa tutkimuksissa havaittuja oletuksia sekä käsityksiä sukupuolista toisilleen vastakkaisina ja kiinnostuksen kohteiltaan eriytyneinä ryhminä. Nämä stereotypiat saattoivat toimia alkuoletuksina jopa sellaisissa mielipidekirjoituksissa, jotka näennäisesti pyrkivät purkamaan niitä. Tytöt representoitiin pääosin koulussa hyvin pärjäävinä ja lukemisesta kiinnostuneina. Poikien representaatiot liittyivät yleensä heikosti lukevaan, koulussa pärjäämättömään tai jopa syrjäytyneeseen poikaan. Hyvin pärjääviä poikia representoitiin lähes ainoastaan kirjoituksissa, joissa kerrottiin virolaispoikien hyvistä tuloksista viimeisimmissä PISA-tutkimuksissa. Huonosti lukevan tai lukutaidottoman naisen tai tytön representaatio oli tavallinen puhuttaessa kehitysmaissa tai kriisialueilla asuvista tai pakolaisena Suomeen tulleista naisista ja tytöistä. Poikien tyttöjä heikomman koulumenestyksen syitä etsittiin mielipidekirjoituksissa poikien ryhmäpaineesta kouluvastaisuuteen, pojille asetettujen vaatimusten alhaisesta tasosta, koulukulttuurin oletetusta feminiinisyydestä, miespuolisen roolimallin puutteesta ja jonkin verran myös oletetuista biologisista eroista. Tutkielmani tulosten mukaan myös tyttöjen ja poikien kiinnostusten kohteiden representaatiot mukailivat pääsääntöisesti melko stereotyyppisiä ja dikotomisia sukupuolikäsityksiä. Pojat representoitiin urheilusta, toiminnasta, tietokonepeleistä ja teknologiasta kiinnostuneena joukkona. Heidän oletettiin kaipaavan toiminnallisia oppimisympäristöjä, pelillisyyttä ja stereotyyppiseen maskuliinisuuteen istuvia lukusisältöjä. Tytöt representoitiin muun muassa musiikista ja taiteesta kiinnostuneina, ja heidän sopeutumistaan nykyiseen koulu- tai oppimiskulttuuriin kyseenalaistettiin melko harvoissa mielipidekirjoituksissa. Tytöistä kirjoitettiin kaiken kaikkiaan vähemmän kuin pojista, ja usein he esiintyivät kirjoituksissa lähinnä vertailukohtina pojille.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record