Suomalais-ugrilaiseksi esitetty Liettuan vesistönimistö

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor.author Noreikis, Simonas
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201806132562
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/236132
dc.description.abstract Työni tavoitteena on tarkastella kriittisesti suomalais-ugrilaiseksi esitettyjen Liettuan vesistönimien etymologioita. Käsitys, että Liettuassa voi olla suomalais-ugrilaisia vesistönimiä, perustuu teoriaan, että ennen balttien tuloa Liettuan alueelle noin vuonna 2000 eKr. siellä asui suomalais-ugrilaisia. Liettualaiset tutkijat perustelivat valittujen liettualaisten nimien suomalais-ugrilaista alkuperää rinnastamalla niitä samanlaisilta kuulostaviin suomalais-ugrilaisiin vesistönimiin. Tällainen metodi on kuitenkin riittämätön ja epäkriittinen. Työssäni sovellan Saarikiven, Aikion, Kuzminin ja Baloden käyttämiä ja kehittämiä suomalais-ugrilaisen paikannimistön tutkimusmetodeja. Tärkein tehtävä on rinnastettujen nimien kantamuotojen rekonstruktio ja vertailu. Sitä varten katson läpi äännehistoriaa uralilaisesta kantakielestä myöhäiskantasuomeen ja kantaindoeuroopasta balttilaisiin kieliin. Analyysiosassa esitän erillisessä sana-artikkelissa jokaisen liettualaisen nimen, jonka suomalais-ugrilaista alkuperää on Liettuassa pidetty varmana. Pyrin kumoamaan nämä etymologiat monentyyppisin kriittisin argumentein. Lopussa esitän vielä yksittäisiä nimiä, jotka niin ilmeisesti eivät ole uralilaista alkuperää, etteivät perustelut vaadi erillistä sana-artikkelia. Tässä työssä kävi ilmi, ettei yksikään työssäni tutkitusta vesistönimistä ole suomalais-ugrilaista alkuperää. Yleisin vasta-argumentti on rekonstruoitujen kantamuotojen fonologinen etäisyys. Toiseksi, joihinkin nimiin rinnastetut sanat ovat nuoria lainoja uralilaisissa kielissä tai ainakin kuuluvat länsiuralia myöhempiin kerrostumiin. Kolmanneksi, moni nimi on rinnastettu sanaan, josta paikannimiä ei todistettavasti ole muodostettu. Joskus vielä sana, johon vesistönimi on rinnastettu, ei maantieeteellisistä syistä sovi siihen yhdistettyyn vesistökohteeseen. Lopuksi monille suomalais-ugrilaisille vesistönimille voi löytää perustellun balttilaisen etymologian. Liettuassa valmistellaan uutta paikannimikirjaa. Sen tekijöiden tulisi katsoa uudestaan suomalais-ugrilaisiksi esitettyjen vesistönimien etymologioita. Toivon, että tutkielmani olisi heille hyvä apuväline. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject nimistöntutkimus fi
dc.subject substraatti fi
dc.subject Liettua fi
dc.subject vesistönimistö fi
dc.subject kielikontaktit fi
dc.title Suomalais-ugrilaiseksi esitetty Liettuan vesistönimistö fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit, kielentutkimus fi
dc.subject.discipline Finno-Ugric Languages and Cultures, Linguistic Line of Studies en
dc.subject.discipline Finsk-ugriska språk och kulturer, linjen för språkforskning sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201806132562

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Noreikis_Simonas_Pro_gradu_2018.pdf 1.696Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record