Tyylinvaihdon funktiot japaninkielisessä Twitch-keskustelussa

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen, missä tilanteissa japaninkielisessa chat-keskustelussa esiintyy tyylinvaihtoa da-tyylistä desu/masu-tyylin. Nämä tyylit ovat osa laajempaa kokonaisuutta, keigoa, joka suomeksi käännetään usein kohteliaisuuskieleksi. Japanin kielessä sosiaalinen asema on koodattu kohteliaisuusmuodoilla liki jokaiseen virkkeeseen, eli puhujan on tehtävä valinta da-tyylin ja desu/masu-tyylin välillä kuulijasta ja kontekstista riippuen. Da-tyyli on epämuodollinen, läheisten ihmisten käyttävä tyyli, desu/masu-tyyliä sen sijaan käytetään sosiaalisesti korkeammassa asemassa olevia henkilöitä puhuteltaessa. Todellisuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä tyylinvaihtoa esiintyy myös epämuodollisissa tilanteissa, joissa perustaso on da-tyyli.

Aikaisemmat tutkimukset ovat käsitelleet ennen kaikkea puhuttua kieltä, joten tutkimus täydentää huomiotta jääneen kirjoitetun median vaikutuksen kielenkäyttöön. Internetin keskustelut ovat erittäin epämuodollisia, minkä vuoksi tyylinvaihdon voisi olettaa olevan erittäin vähäistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa tyylinvaihtoa on selitetty tyylinvaihtoon sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden lisäksi myös diskurssin hallintaan liittyviä tekijöillä sekä kohteliaisuudella. Teorialuvussa tarkastelen siksi nimenomaan japanin kieleen liittyvää tutkimusta sekä verkkokielen tutkimuksen nykytilannetta.

Aineisto koostuu videostriimauspalvelu Twitchin 25 eri kanavan chat-huoneista, joiden osallistujamäärä vaihtelee viidestä yli viiteensataan. Analysoin aineistoa kvalitatiivisesti keskusteluanalyyttisin metodein, mutta analyysin tueksi aineistosta pystyi myös luomaan tilastoja desu/masu-tyylin esiintymisfrekvensseistä. Tutkimusessa haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä kommunikatiivisia funktioita desu/masu-muodolla on anonyymissä keskustelussa, jonka perustaso on da-tyyli? 2) Millä tavalla käytetty media vaikuttaa puhetason valintaan? 3) Millä tavalla anonyymiys ja keskustelun tuttavallisuus vaikuttavat toisiinsa?

Analyysiluvussa esittelen erikseen tyylinvaihdolle yhdeksän eri funktiota, joita keskustelussa havaitsin, minkä jälkeen tarkastelin havaintoja aikaisemman teorian valossa. Vaikka keskustelijat pysyttelivät nimimerkkien takana, pysyi keskustelu kohteliaana ja tuttavallisena riippumatta siitä, kuinka tuttuja keskustelijat olivat toisilleen. Funktiot jakautuvat pääasiassa kolmeen eri pääluokkaan, jotka ovat: 1) psykologiset ja sosiaaliset tekijät, 2) diskurssin hallinta ja 3) tyylikeino. Näistä ensimmäiset kaksi ovat myös puhutussa kielessä havaittuja kategorioita, mutta desu/masu-tyylin käyttämistä henkilökohtaisena tyylikeinona esiintyi erittäin runsaasti. Tutkimus ei kuitenkaan pysty selittämään, miksi toiset käyttivät desu/masu-tyyliä usein ja toiset eivät juuri koskaan kontekstin pysyessä täysin samana. Ilmiön tarkastelussa täytyisi olla riittävästi tietoa iän ja sukupuolen kaltaisista sosiolingvistisistä muuttujista, mikä on verkkokielen tutkijoille merkittävä haaste.