The characterisation of Sherlock Holmes in Arthur Conan Doyle’s short story collection The Adventures of Sherlock Holmes and its two Finnish translations

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132508
Title: The characterisation of Sherlock Holmes in Arthur Conan Doyle’s short story collection The Adventures of Sherlock Holmes and its two Finnish translations
Author: Ismälä, Taika
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132508
http://hdl.handle.net/10138/236158
Thesis level: master's thesis
Discipline: englannin kääntäminen
English Translation
Engelsk översättning
Abstract: Tässä tutkielmassa tarkastellaan Sherlock Holmesin karakterisaatiota eli henkilöhahmon rakentumista Arthur Conan Doylen novellikokoelmassa The Adventures of Sherlock Holmes (1892) ja sen kahdessa suomennoksessa Sherlock Holmesin seikkailut (O. E. Juurikorpi 1957) ja Sherlock Holmesin seikkailuja (Jaakko Anhava 2010). Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia eroja käännöksissä ja kääntäjien käyttämissä käännösstrategioissa on ja miten nämä erot mahdollisesti vaikuttavat Holmesin karakterisaatioon. Tutkimushypoteesi on, että käännösten välillä on jonkin verran eroja ja nämä erot aiheuttavat joissain tapauksissa eroja Holmesin karakterisaatioon käännösten välillä. Karakterisaatiota tutkitaan tarkastelemalla muutamia eri karakterisaation osia kertojan kuvauksissa Holmesista. Tarkemmin ottaen tutkimuksen kohteena ovat puheverbit, katsomista kuvaavat verbit, nauramista kuvaavat verbit sekä näitä verbejä kuvailevat adverbit. Lisäksi tarkastellaan kasvonilmeitä kuvaavia ilmauksia. Tutkielman analyysissa tarkastellaan 28 esimerkkiä. Esimerkit on jaoteltu neljään eri luokkaan sen mukaan, millaisia eroja tai yhtäläisyyksiä käännösten välillä on käännöksissä käytetyissä käännösstrategioissa ja käännösten vaikutuksessa Holmesin karakterisaatioon. Luokat ovat: 1. samat strategiat, sama vaikutus, 2. samat strategiat, eri vaikutus, 3. eri strategiat, sama vaikutus ja 4. eri strategiat, eri vaikutus. Käännöksissä käytettyjen käännösstrategioiden määrittämisessä käytetään Andrew Chestermanin (1997) käännösstrategioiden luokittelua, jossa strategiat jaetaan kolmeen eri luokkaan: syntaktiset, semanttiset ja pragmaattiset strategiat. Tämän tutkielman analyysissa tarkastellaan käännösten syntaktisia ja semanttisia strategioita. Analyysissa havaitaan, että käännösten välillä on eroja ja joissain tapauksissa näistä eroista aiheutuu eroja Holmesin karakterisaatioon. Osassa tapauksista erot karakterisaatiossa ovat suurempia kuin toisissa. Muutamassa tapauksessa Holmesin karakterisaatio esimerkiksi vaikuttaa vanhemmassa käännöksessä erilaiselta johtuen siitä, että käännöksessä on käytetty merkitykseltään yleisempää sanaa ja uudemmassa käännöksessä on käytetty sanaa, jolla on yksityiskohtaisempi merkitys. Joissain tapauksissa Holmes taas vaikuttaa vanhemmassa käännöksessä esimerkiksi rauhallisemmalta ja vakavammalta kuin uudemmassa käännöksessä. Toisaalta useissa esimerkeissä käännösten välillä ei ole selkeitä eroja tai eroista ei aiheudu eroja Holmesin karakterisaatioon. Analyysin perusteella käännösten välillä on paikoin jonkin verran eroja, joista joissain tapauksissa aiheutuu eroja karakterisaatioon käännösten välillä. Tutkimushypoteesi siis toteutuu tutkitussa aineistossa. Tulosten perusteella voisi olettaa, että lukijoiden lukukokemuksissa on Holmesin karakterisaation osalta ainakin hieman eroja riippuen siitä, kumpaa suomennosta luetaan.
Subject: karakterisaatio
kaunokirjallisuuden kääntäminen
käännösstrategiat
uudelleenkääntäminen


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record