„Eine arische Rasse auf eigener Scholle“ : Die Wahrnehmung der Menschen und der Natur in Curt Strohmeyers Blut-und-Boden-ideologischem Erlebnisbuch „Mein finnisches Tagebuch“ (1941)

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132539
Titel: „Eine arische Rasse auf eigener Scholle“ : Die Wahrnehmung der Menschen und der Natur in Curt Strohmeyers Blut-und-Boden-ideologischem Erlebnisbuch „Mein finnisches Tagebuch“ (1941)
Författare: Tikka, Kaisa
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2018
Språk: ger
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132539
http://hdl.handle.net/10138/236202
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: germaaninen filologia
Germanic Philology
Germansk filologi
Abstrakt: Jatkosodassa 1941–1944 suomalaiset taistelivat saksalaisten aseveljinä Suomen itärajalla yhteistä vihollista vastaan, vaikkakin eri päämäärillä. Rintamalla kulki mukana myös eräs sotakirjeenvaihtaja Curt Strohmeyer, joka kirjoitti matkaltaan Suomen kansaa, maata ja sen sotilaita kuvailevan kirjan Mein finnisches Tagebuch, unter Suomis Bauern, Jäger und Soldaten, johon Strohmeyer on kirjoittanut värikkäästi kokemuksistaan niin sota- kuin kotirintamalla. Kyseinen teos on tämän Pro-gradu-tutkielman tutkimuskohteena. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Curt Strohmeyerin teoksen Mein finnisches Tagebuch (1942) ihmis- ja luontokuva heijastaa Blut ja Boden- ideologiaa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä määritetään kansallissosialistisen kirjallisuuden tyypilliset piirteet Uwe Ketelsenin ja Klaus Vondungin avulla. Tämän jälkeen esitellään kansallissosialistisen Saksan ideologista perustaa, joka tukeutuu muun muassa historioitsija Wolfgang Wippermanin tutkimukseen. Yllämainittujen lisäksi kuvataan propagandistisen kokemuskirjan (Erlebnisbuch) tuntomerkit perustuen Van linthoutin määritelmään. Lisäksi syvennytään Blut (maa) ja Boden (veri) käsitteeseen, sen alkuperään ja kehitykseen. Ideologian alkuperä ja kehitys- osa tukeutuu historioitsija Daniela Münkelin tutkimuksiin, kun taas Blut ja Boden-kirjallisuuden määrittelyssä merkittävimpänä lähteinä toimivat Ernst Loewyn, Uwe Ketelsenin, Peter Zimmermannin tutkimukset Natsi-Saksan kirjallisuudesta. Historiallisen viitekehyksen tarkoituksena on antaa holistinen kuva Suomen ja Saksan yhteistyöstä vuosien 1933–1941 välisenä aikana. Tärkeinä lähteinä maiden välistä kulttuuri yhteistyötä kuvattaessa toimivat Elina Melginin ja Risto Peltovuoren tutkimukset. Sota-ajan yhteistyö -osio tukeutuu eniten Markku Jokisipilän Aseveljiä vai liittolaisia? -tutkimukseen ja Thomas Röpstorffin näkemyksiin Suomen asemasta Saksan rinnalla talvi- ja jatkosodan aikana. Tutkimuksen pääosa alkaa kirjailija Curt Strohmeyerin ja hänen teoksensa esittelyllä. Tärkeänä lähteenä toimii hänen poikansa Arn Strohmeyrin kirjoittama teos Vaters Masken (2005). Analyysi on jaettu kahteen osioon: ihmisten ja luonnon havainnointiin. Metodi noudattaa sisällönanalyysin keinoja. Kumpikin osio on jaettu yläteemoihin, jotka olen valinnut teoksesta sen perusteella, että ne esiintyivät yleisimmin ja kuvaavat mielestäni vahviten Blut ja Boden-ideologiaa. Analyysissä tarkastellaan miten nämä teemat (muun muassa talonpoikaisuus, arjalaisuus, pellot, metsät) näyttäytyvät teoksessa ja miten niissä heijastuu Blut ja Boden- ideologia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Curt Strohmeyerin teoksen kuvaus suomalaisista ja itäkarjalaisista vastaa kansallissosialistista ihmiskuvaa. Hahmot ovat usein ahkeria, sankarillisia, vaaleita ja sinisilmäisiä sotilaita, tukinuittajia, metsureita tai maanviljelijöitä, joista jälkimmäiset nähdään yhteiskunnan kulmakivinä. Viittaukset rotuoppiin ovat yksiselitteisiä. Luonto kuvataan romanttisella ihannoidulla tavalla, ja sen katsotaan antavan vastauksen kaikkiin kysymyksiin ja tarpeisiin: luonnon äärellä asuvalta ei puutu mitään. Pellot ovat tarkoitettuja viljeltäviksi ja metsät huojuvat korkeita tukkipuita, jotka on valjastettava kansalaisten hyötykäyttöön. Kuvausten taakse voidaan nähdä verhoutuvan poliittisesti vaarallisia sanomia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Blut ja Boden-ideologian ajatus uuden elintilan raivaamisesta idästä vahvemmalle germaaniselle rodulle näyttäytyy selkeästi Strohmeyerin Suomen kansaa ja maata kuvaavassa teoksessa.
Subject: Strohmeyer, Curt
Blut und Boden Ideologie
Fortsetzungskrieg
Erlebnisbuch
Propaganda
Lebensraum
Rassenlehre


Filer under denna titel

Filer Storlek Format Granska

There are no files associated with this item.

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post