Totta ja tarua : Moniääniset lasten tietokirjat

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132556
Title: Totta ja tarua : Moniääniset lasten tietokirjat
Author: Kolli, Hanna
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132556
http://hdl.handle.net/10138/236206
Thesis level: master's thesis
Discipline: suomen kieli
Finnish Language
Finska språket
Abstract: Tutkielma käsittelee lasten tietokirjojen moniäänisyyttä ja moniäänisyyden funktiota lasten tietokirjoissa. Tavoitteena on selvittää, millaisia moniäänisyyden keinoja on selkeästi erotettavissa lasten tietokirjoista, mikä funktio selkeästi erottuvilla moniäänisyyden keinoilla on tutkimuksen aineiston lasten tietokirjoissa ja miten nämä aineistossa selkeästi erottuvat moniäänisyyden keinot vaikuttavat kirjoittajan luotettavuuteen ja tekstin luotettavuuteen. Tutkimuskysymysten käsittelyssä hyödynnetään aikaisempaa moniäänisyyden tutkimusta sekä suhtautumisen teoriaa ja siinä esitettyä sitoutumisen systeemiä. Lasten tietokirjojen moniäänisyyttä tarkastellaan referoinnin, kirjoittajan suhtautumisen tuoman moniäänisyyden sekä huumorin keinojen kautta. Tutkimuksen aineistona on kaksi lasten tietokirjaa: Mervi Kosken (2010) Hirviökäsikirja sekä Marjut Hjeltin (2012) Veden valtiaat. Molemmat aineiston lasten tietokirjat kertovat erilaisista taruolennoista. Yksi tutkielman keskeisistä havaintoja on aineistossa esiintyvä runsas referointi. Aineistossa referointia käytetään lähdeviitteen asemassa, ja referoinnin avulla kirjoittaja kertoo aiemmin kerrottua ja osoittaa, että kerrottu on muualta kuultu. Referointi tapahtuu epäsuorilla esityksillä, ja usein referoitaessa käytetään neutraalia lähdemainintaa. Lisäksi tutkielmassa havaitaan, että moniäänisyys ilmenee lasten tietokirjoissa myös kirjoittajan oman käsityksen lausumisen ja erilaisten harkitsemisen keinojen avulla. Oman käsityksen lausumisen ja harkitsemisen funktiona on osoittaa kirjoittajan suhtautumista sekä tuoda omia tai toisia näkökulmia tekstiin. Toisinaan harkitsemisen tehtävänä on myös viihdyttää lukijaa, ja tutkimuksessa havaitaan myös, että huumorin keinoin moniäänisyyttä tuodaan lasten tietokirjoihin sanaleikkien, lapsellistamisen sekä yksiäänisyyden tavoittelusta johtuvan faktojen väärinkertomisen seurauksena. Analyysin perusteella huomataan, että lasten tietokirjoissa esiintyy runsaasti erilaista moniäänisyyttä. Erilaisilla moniäänisyyden osoittamisilla on kuitenkin vaihteleva vaikutus kirjoittajan ja tekstin luotettavuuteen. Olennainen tutkimustulos on myös se, kuinka moniäänisyyden avulla tekstiin tuodaan kevyempi ja hupailevampi sävy ja moniäänisyyden yhtenä funktiona on tehdä tekstistä viihdyttävä.
Subject: moniäänisyys
referointi
suhtautuminen
tietokirjallisuus
lastenkirjallisuus
kirjoittaja


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record