Kaunokirjallisuus myötätunnon herättäjänä : Vertaileva tutkimus yhdeksäsluokkalaisilta ja asiantuntijalukijoilta kerätyn aineiston pohjalta

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor.author Laakkonen, Tanja
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201806142662
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/236252
dc.description.abstract Tutkin pro gradu -työssäni kaunokirjallisuuden herättämiä myötätunnon kokemuksia nuorissa lukijoissa ja asiantuntijalukijoissa. Aineisto koostuu 17:n yläkoulun yhdeksäsluokkalaisen vastauksista kahteen myötätunnon heräämistä lukiessa käsittelevään tehtävään. Käytän vertailtavana aineistona 9:n ammatikseen kirjallisuuden parissa työskentelevän, korkeasti kirjallisuuden alalta koulutetun henkilön vastauksia samoihin tehtäviin. Tutkimukseni on luonteeltaan empiirinen, ja pikemminkin laadullinen kuin määrällinen. Tehtävissä käytettävät tekstit ovat noin yhden luvun mittaiset katkelmat kirjoista Joel Lehtosen Rakastunut rampa (1922) ja Riikka Pulkkisen Totta (2010). Tutkimuksessani selvitän, millaiset kohdat kaunokirjallisessa tekstissä herättävät yhdeksäsluokkalaisten ja aikuisten asiantuntijalukijoiden myötätunnon kokemuksen ja miksi. Vertaan, ovatko myötätunnon heräämisen syyt samankaltaisia ihmisten iästä ja lukemiseen harjaantuneisuudesta huolimatta. Tarkastelen myös, herääkö myötätunto enemmän silloin, kun on kysymyksessä uudempi teksti vai koskettaako vanhempi teksti nykylukijaa yhtä lailla. Ne nuoret lukijat, jotka eivät koe myötätuntoa lukiessaan Totta-tekstiä, eivät perustele myötätunnon kokemuksen puutetta millään tavalla. Asiantuntijalukijat puolestaan perustelevat myötätunnon heräämättömyyttä tekstistä nousevilla syillä: tekstiltä odotetaan koskettavuutta ja kritisoidaan tekstin kirjoittajan kyvyttömyyttä tavoittaa lukijan tunnemaailma. Rakastuneen ramman herättämiä myötätunnon tunteita eritellessään usea asiantuntijalukija perustelee kirjallisuudentutkimuksen käsittein, esimerkiksi ilmaus, päähenkilö ja lukija. Vastaavia käsitteitä ei nuorten lukijoiden vastauksista löydy. Tutkimuksen perusteella lukemisen vähäinen tai runsas kokemus ei näytä vaikuttavan myötätunnon kokemiseen kummassakaan tekstissä. Myöskään se, onko teksti vanha klassikko vai nykykirjallisuutta, ei näy aineistossa kovinkaan paljon. Vanhempi klassikkoteos saa aineistossani jonkin verran enemmän myötätunnon kokemuksia aikaan kuin nykykirja. Suurempi osa aineiston kaikista vastaajista kokee myötätuntoa. Totta-tekstiä lukiessaan 2/3 sekä nuorista että aikuisista kokee myötätuntoa, ja Rakastunutta rampaa lukiessaan 5/6 kaikista vastaajista kokee ainakin johonkin tekstin kohtaan liittyvää myötätuntoa. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject lukukokemus fi
dc.subject myötätunto fi
dc.title Kaunokirjallisuus myötätunnon herättäjänä : Vertaileva tutkimus yhdeksäsluokkalaisilta ja asiantuntijalukijoilta kerätyn aineiston pohjalta fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline kotimainen kirjallisuus fi
dc.subject.discipline Finnish Literature en
dc.subject.discipline Inhemsk litteratur sv
dc.subject.yso empatia
dc.subject.yso lukijat
dc.subject.yso lukukokemukset
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201806142662

Files in this item

Files Size Format View
Laakkonen_Tanja_progradu_2018.pdf 4.096Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record