Kriittinen ja harkittu ajattelu akateemisessa asiantuntijuudessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132606
Title: Kriittinen ja harkittu ajattelu akateemisessa asiantuntijuudessa
Author: Helvamo, Ilari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132606
http://hdl.handle.net/10138/236253
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Työhön ja toimintaympäristöihin liittyvät muutokset tarkoittavat yksittäisen opiskelijan näkökulmasta tarvetta kehittää opintojen aikana monipuoliseen tietoperustaan ja joustavuuteen pohjaavaa akateemista asiantuntijuutta. Yliopisto-opintojen aikana opittavat geneeriset taidot ovat tästä näkökulmasta keskeisiä, ja niihin sisältyvä kriittinen ajattelu on myös itsessään edellytys akateemisen asiantuntijuuden muiden osa-alueiden kehittämiselle. Yliopisto-opiskelijoiden kriittisen ajattelun taidoissa on havaittu merkittäviä eroja heti opintojen alusta alkaen, ja aihealueen oleellisuus on nostettu esille akateemisen asiantuntijuuden kehittämisessä. Kriittiseen ajatteluun liittyy läheisesti tietoista ja kontrolloitua ajattelua kuvaava harkittu ajattelu, jonka rooli kriittisen ajattelun prosessissa on tunnistettu viimeaikaisessa kirjallisuudessa. Näitä kahta tutkimusaluetta ei ole kuitenkaan yhdistetty kokonaisuudeksi ja tarkasteltu akateemisen asiantuntijuuden kehittämisen näkökulmasta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan näiden kahden käsitteen suhdetta toisiinsa ja akateemiseen asiantuntijuuteen, sekä selvitetään sitä, miten aihealueet tulisi huomioida akateemisen asiantuntijuuden kehittämisen kannalta. Menetelmät. Tutkimuksessa tarkasteltiin 18 ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijan kirjallisia CLA-osaamistehtävävastauksia. CLA-tehtävät on kehitetty kriittisen ajattelun mittaamiseen ja niissä ratkotaan aineistopohjaisia, todellisiin tilanteisiin kiinnittyviä ongelmia. Opiskelijoiden kriittisen ajattelun kattavuutta arvioitiin analyyttisen päättelyn, ongelmanratkaisun ja argumentoinnin ydintaitojen osalta tehtävään kuuluvalla, aikaisempaan tutkimukseen perustuvalla pisteytysmatriisilla. Harkitun ajattelun osalta hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä harkitun ajattelun tunnistamiseen ja luokitteluun vastauksista. Kahden analyysitavan tuottamat tulokset yhdistettiin lopuksi kriittisen ja harkitun ajattelun yhteyden kuvaamiseksi. Tulokset ja johtopäätökset. Opiskelijoiden kriittisessä ajattelussa havaittiin aiempien tutkimusten tapaan merkittäviä opiskelijoiden välisiä eroja. Harkitun ajattelun osalta jokaisen opiskelijan vastauksesta tunnistettiin harkinnan suuntaamiseen liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia sekä harkitun ajattelun erityispiirteitä. Harkitun ja kriittisen ajattelun vertailu selvensi käsitteiden välistä yhteyttä ja osoitti, että aihealueiden teoreettinen ja empiirinen yhdistäminen on mahdollista, tuottaa mielekkäitä tuloksia ja auttaa rakentamaan aiempaa yksityiskohtaisempaa kuvaa opiskelijoiden ongelmanratkaisuprosesseista.Aims. From an individual student’s perspective, the changing work and working environments demand academic expertise based on a comprehensive knowledge base and flexibility. Generic skills learned during university studies are thus essential in this process. Previous research has shown that critical thinking, as one of the generic skills, is in itself a prerequisite for the development of other areas in academic expertise. Recent studies have reported extensive variation in university students’ critical thinking skills since the beginning of university studies. These studies have highlighted the area as central for developing academic expertise. Deliberate thinking, often described as conscious and controlled, has close connections to critical thinking. Although this conceptual link has been noted in recent literature, only few studies have combined the areas and examined them from the viewpoint of developing academic expertise. To address this issue, this thesis explores the relationship between critical and deliberate thinking and clarifies how they could be accounted for while developing academic expertise. Methods. The study was conducted by analyzing written CLA performance task responses by 18 first-year teacher students. CLA tasks are designed to measure critical thinking by presenting open-ended questions about a real-world situation together with selected documents. Three core skills of the student’s critical thinking, namely analytic reasoning, problem solving and argumentation, were assessed using a theory-based scoring matrix. The deliberate thinking embodied by the responses was identified and categorized by the use of deductive content analysis. Finally, the results of the two analysis methods were combined in order to depict the connection between critical and deliberate thinking. Results and conclusions. In line with previous studies, remarkable variation in the students’ critical thinking skills was found in the study. Regarding deliberate thinking, it was possible to point out the strengths, weaknesses and distinctive characteristics from each student’s response. The comparison of critical and deliberate thinking clarified the relationship between the concepts. It also indicated that it is possible to combine these areas both on a theoretical and empirical level, it provides meaningful results and it builds a more detailed picture of the students’ problem-solving processes.
Subject: kriittinen ajattelu
akateeminen asiantuntijuus
harkittu ajattelu
CLA
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record