Opettajaheimot yhtenäiskoulussa : Tapaustutkimus kahden yhtenäiskoulun opettajien yhteisestä opettajaidentiteetistä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132651
Title: Opettajaheimot yhtenäiskoulussa : Tapaustutkimus kahden yhtenäiskoulun opettajien yhteisestä opettajaidentiteetistä
Author: Maikkola, Miia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132651
http://hdl.handle.net/10138/236265
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yhtenäisen perusopetuksen heijastumista eri opettajaryhmien identiteetteihin akateemisten heimokulttuurien käsitteen avulla. Tarkoituksena on analysoida, millä tavoin yhtenäiskoulussa työskentelevät opettajat kokevat yhteisen opettajaidentiteetin olemassaolon ja millaista käsitystä he rakentavat siitä puheessaan. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostaa yhtenäisen peruskoulun kehitykseen ja akateemisiin heimokulttuureihin liittyvän tutkimuksen ja kirjallisuuden tarkastelu. Siitä nousee tutkimuksen keskeisin käsite, yhteinen opettajaidentiteetti, jota pidetään yhtenä yhtenäisen perusopetuksen kehittämisen kulmakivistä. Yhteisellä opettajaidentiteetillä tarkoitetaan sellaista tasa-arvoista suhdetta, joka vallitsee yhtenäiskoulussa työskentelevien opettajien keskuudessa ja jonka puitteissa he ovat sisäistäneet yhteisten päämäärien mukaisen toimintakulttuurin. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja havainnointia. Tutkimukseen saatiin mukaan kaksi tapauskoulua, joista haastateltavia opettajia valikoitui tutkimukseen yhteensä viisi. Heidän lisäkseen haastateltiin myös toisen koulun johtavaa rehtoria. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluna. Kerätty haastatteluaineisto analysoitiin diskursiivisilla ja jäsenkategoria-analyyttisilla analyysimenetelmillä. Havainnointiaineisto koostui tutkijan tekemistä kenttämuistiinpanoista ja valokuva-aineistosta. Haastatelluilla opettajilla ei ole tulosten valossa muodostunut yhteistä opettajaidentiteettiä. Opettajien toimintakulttuuri rakentui heidän puheessaan edelleen perinteisten luokan- ja aineenopettajan työnkuvien ja niihin liittyvien roolien varaan. Haastateltavat katsoivat opettajakunnan toimivan lisäksi yhtenäisyyden kannalta niin haastavissa olosuhteissa, että yhtenäisyyden toteuttaminen tavoitteiden mukaisesti on hyvin haasteellista. Tulosten raportoinnissa otettiin huomioon myös selkeimmin aineistossa ilmenneiden diskurssien kanssa ristiriidassa olleet diskurssit, joissa yhtenäisen opet-tajaidentiteetin mukaista puhetta ilmeni. Nämä diskurssit esiintyivät kuitenkin aineistossa vähäisemmässä roolissa. Jatkotutkimuksessa voisi olla mielekästä muuttaa tutkimusasetelmaa siten, että saataisiin syvällisempi ymmärrys yhteisen opettajaidentiteetin olemassaolosta. Tähän voitaisiin päästä laajemmalla otannalla, jolloin haastateltaisiin useampaa, eri kokoisissa yhtenäiskouluissa työskentelevää opettajaa.The purpose of this study lies in studying the effect that the concept of unified basic education has on the respective professional identities of teachers in the context of schools that operate as unified comprehensive schools. This is studied in the frame of reference of academic tribes. The aim is to analyse teachers’ understanding of the idea of unified teacher identity and also to survey the ways in which they construct such identity in their speech. The evolution of the unified comprehensive school together with the concept of academic tribes constitute the theoretical framework of this study. Unified teacher identity, which is regarded as one of the cornerstones of developing unified basic education, is the most central keyword used in this study, and rises from this theoretical background. Unified teacher identity is by definition a relationship between teachers working in a unified comprehensive school that is equal and collegial in nature and which entails a shared commitment to the objectives of unified basic education. The research for this thesis was qualitative in nature. More specifically, themed interviews along with observational methods were used. Five teachers were interviewed for the purposes of the re-search from two different schools. The principal of one the schools also gave an interview. Discursive analytical strategies were applied to examine and analyse the interview-derived information, alongside the use of categorization analysis. The study shows that unified teacher identity is not an integral part of the interviewees’ thinking. Teachers’ mutual work culture is even now described as being based of the continuing existence of the traditional role differentiation between class teachers and subject teachers. The interviewed teachers considered their prevalent working environment complex enough that working for achieving the aims of unified basic education is effectively impossible. In further study it might be of interest to alter the research frame so that more deep-going information could be attained on the existence (or absence) of unified teacher identity. A study with a larger sampling of teachers working in unified comprehensive schools of varying sizes could provide a more holistic perspective on this subject.
Subject: akateemiset heimokulttuurit
yhtenäiskoulu
yhtenäinen perusopetus
yhteinen opettajaidentiteetti
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record