Syrjäytymisharha : Analyysi syrjäytymisestä yhteiskuntapoliittisena hallintana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132613
Title: Syrjäytymisharha : Analyysi syrjäytymisestä yhteiskuntapoliittisena hallintana
Author: Vainio, Saara
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132613
http://hdl.handle.net/10138/236274
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän Pro Gradu -työn tarkoituksena on tutkia syrjäytymisen diskursiivista muodostelmaa yhteiskuntapoliittisen hallinnan näkökulmasta. Syrjäytyminen on ollut suomalaisen ja kansainvälisen hyvinvointipolitiikan keskeinen huolenaihe jo muutaman vuosikymmenen ajan. Syrjäytymistä rakennetaan jokapäiväisessä kanssakäymisessä niin yhteiskuntapoliittisissa keskusteluissa, tiedotusvälineissä kuin arkipuheessa. Keskustelun lukuisista ulottuvuuksista huolimatta yleistä mielipidettä leimaa yksimielisyys sen suhteen, keitä syrjäytyneet ovat, ja miksi sitä vastaan taisteleminen on tärkeää. Syrjäytymisen hallitsemattomuutta käsittelevä poliittinen puhe on kääntänyt katseet pois keskustelun paradokseista ja peittänyt alleen käsitteen kytkeytymisen erilaisiin hallinnan muotoihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kriittisesti syrjäytymisen diskursiivista muodostelmaa ja tuoda esille erilaisten lähestymistapojen linkittyminen poliittiseen hallintaan. Olen hyödyntänyt genealogiassa kriittisen hallinnan lukutapaa sekä ajatusta totuuden diskursiivisesta muovautumisesta. Tutkielma on pääpiirteissään kirjallinen analyysi, mutta olen sisällyttänyt lukuihin lyhyitä aineisto-otteita poliittisista dokumenteista. Olen jakanut syrjäytymisen hallinnan neljään teemaan. Kutakin teemaa käsittelen omassa luvussaan, jossa pohdin, kuinka kyseinen hallinnan teema on rakentunut, ja kuinka siitä on tullut keskeinen osa syrjäytymisen diskursiivista muodostelmaa. Hallinnan ensimmäinen teema tarkastelee syrjäytymistä moraalisena ja normatiivisena hallitsemisena, kun taas toinen teema tuo esiin hallinnan taloudellis-rationaalisen ulottuvuuden. Hallinnan kolmas teema käsittelee syrjäytymistä osana muuttuvaa kansalaisuutta ja ideologisesti rapautuvaa kansallis- ja hyvinvointivaltiota. Hallinnan neljäs teema keskittyy syrjäytymisen kautta operoituvaan mielentilan hallintaan, jossa erilaisilla interventionistisilla projekteilla on ensisijainen rooli. Syrjäytymisen kriittinen tarkasteleminen on tärkeää, koska syrjäytymisen diskursiivisella muodostelmalla mahdollistetaan syrjäyttäviä käytäntöjä ja oikeutetaan eriarvoistavaa politiikkaa. Purkamalla syrjäytymiseen liitettyjä itsestäänselvyyksiä voimme tulla tietoisiksi siitä, kuinka joidenkin ihmisten yhteiskunnallista toiseutta rakennetaan erilaisten diskurssien kautta. Tutkielmani lopputulema on, että yhteiskuntapoliittinen keskustelu tarvitsee uusia avauksia ja vaihtoehtoisia näkökulmia kyseenalaistamaan vallitsevaa järkeistämisen tapaa.In this MA dissertation I’m going to examine the discursive formation of social exclusion from the specific aspect of social governance. Social exclusion has been a main concern in welfare policy in Finland and Europe in recent decades. The social construction of exclusion is reconstructed in daily practices in politics, media and everyday speech. Despite the numerous areas of discussion there is a great consensus in public opinion regarding who the socially excluded are and why it is especially important to form resistance to their exclusion. Discourses regarding the uncontrollability of social exclusion have managed to divert the focus away from exclusion, which hides the modes social exclusion is operating in as an instrument of social governance. The aim of this dissertation is to critically examine the discursive formation of social exclusion, and to show how the concept is connected to social governance. For research methodology I have used genealogy and critical reading of governance, as well as the idea of discursive formation of truth systems. This dissertation mainly uses analysis based on literature, but also utilises the extracts of policy documents to support its arguments. In this research I have separated the governance of social exclusion into four sections. I review each theme in their own chapters, where I discuss how the theme is formed and how it became a part of the discursive formation of social exclusion. The first theme discusses how social exclusion is a way of moral and normative governance, while the second area explores the dimension of financial-rational governance. The third section considers social exclusion as a reflection of changing citizenship, as well as ideologically degrading the welfare state. The fourth theme discusses management of mental states as a form of exclusion governance, and where interventionist projects have a primary role. Critical examination of social exclusion is important as discursive formation and knowledge systems are used in many ways to legitimize displacing practices and unequal policies. By critically examining the certainty of social exclusion we can become aware of how positions of the socially excluded are formed through variated discourses legitimizing truth systems. The conclusion of my paper suggests that political discussion needs new openings and contemporary perspectives to question the prevailing way of rationalization.
Subject: syrjäytyminen
genealogia
hallinta
nuorten haavoittuvuus
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record