Päiväkodissa vierailevan kylävaarin merkitys lapselle

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132627
Julkaisun nimi: Päiväkodissa vierailevan kylävaarin merkitys lapselle
Tekijä: Herlin, Emma
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2018
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132627
http://hdl.handle.net/10138/236279
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten kokemuksia päiväkodissa vierailevasta Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoisena toimivasta kylävaarista. Kokemuksia tutkimalla pyrittiin tarkastelemaan lasten kylävaariin liittämiä merkityksiä. Yksilön merkitysten nähdään rakentuvan kokemuksien pohjalta, vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on aikaisemmin selvittänyt kylämummien ja kylävaarien näkemyksiä toiminnasta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupolvien kohtaamisella voi olla positiivisia vaikutuksia muun muassa lapsen itsetuntoon ja empatiakykyyn. Onnistuakseen toiminnan tulee kuitenkin tutkimusten mukaan olla suunnitelmallista. Tutkimuksessa saatua tietoa voi käyttää kylämummi- ja kylävaaritoiminnan kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui yksi päiväkotiryhmä ja ryhmässä vieraileva kylävaari. Aineisto hankittiin lapsiryhmää havainnoimalla ja piirustusten lomassa toteutetuilla lapsihaastatteluilla. Aineiston analyysissä yhdisteltiin piirteitä fenomenologisesta ja narratiivisesta tutkimusperinteestä. Aineistoa analysoitiin sekä vuorovaikutuksen että merkitysrakenteiden näkökulmasta. Aineiston analyysin tuloksena havainnointiaineistosta muodostettiin neljä pientä kertomusta lasten ja kylävaarin yhteisestä päivästä ja seitsemän kuvitettua pientä kertomusta lasten piirustusten ja haastattelujen pohjalta. Havainnointi- ja haastatteluaineistoista löytyi osittain yhteneväisiä kylävaariin liittyviä merkityksiä. Kertomusten tarkastelu osoitti, että kylävaarilla on erilainen merkitys eri lapsille. Kylävaarin liittyi muun muassa läheisyyden, leikin, pelaamisen ja ilon merkityksiä. Toisinaan muut läheiset ihmiset näyttäytyivät kylävaaria merkittävämpänä. Kylämummeilla ja kylävaareilla on läsnäolon ja leikin kautta mahdollisuus lapsen kuulemiseen. Arvioimalla ja suunnittelemalla toimintaa yhdessä lasten, kylämummien ja kylävaarien sekä muiden kasvattajien kanssa kylämummi- ja kylävaaritoimintaa voi kehittää edelleen lasten näkökulman huomioiden. Ylisukupolvisesta toiminnasta tulisi myös toteuttaa laajempi, kaikkien osapuolien näkökulmia tarkasteleva katsaus Suomessa.The objective of this study was to examine the experiences that children have of a communal grandparent visiting their daycare centre. The aim was to find out the significance of the communal grandparent by studying the children’s lived experiences. Subjective meanings are seen as socially constructed. The Mannerheim League for Child Welfare organizes the communal grandparenting program, and has previously examined the perspectives of the volunteers working as communal grandparents. Previous studies have shown that intergenerational programs can have a positive impact on for example the social skills and empathy of children. Yet studies also show that it requires planning to make an intergenerational program succesfull. Results of this study can be used to further develop the communal grandparenting program. The research was conducted as a case study. The participants were children of a daycare group and an elderly man volunteering as a communal grandparent in the group. The data was collected by observing the visit of the grandparent and by conducting an interview with several children while they were drawing a picture of the grandparent. Phenomenological and narrative methods were combined in the data analysis process. The data was analyzed from an interactional standpoint as well as meaning making standpoint. As a result four small stories were created based on the observation and seven illustrated small stories were created based on the drawings and interviews. The findings in observational and interview data were partially comparable, but the research also showed that the significance of the communal grandparent to a child varies individually. The significance was related to for example physical contact, playing, games and feelings of joy. To some children other people had a greater significance than the communal grandparent. The communal grandparents have a unique possibility to be present in the moment with a child and listen to what children to say. By evaluating and planning together with the volunteers, children and educators, the communal grandparenting program can be developed further. A more extensive review of the intergenerational programs in Finland is needed.
Avainsanat: ylisukupolvisuus
kokemuksen tutkimus
lapsinäkökulma


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
emma_herlin_pg_2018.pdf 2.186MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot