Myötätunto työyhteisöissä : narratiivinen lähestyminen varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden työkokemuksiin

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor.author Toivonen, Annina
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201806132628
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/236285
dc.description.abstract Tavoitteet. Myötätunnon tutkimukset työyhteisöissä osoittavat, miten työympäristöissä koettu myötätunto vahvistaa positiivisia tunteita sekä työhön sitoutumista. Myötätuntoteoilla on keskeinen merkitys, kun työntekijä muodostaa ymmärrystään itsestään, kollegoistaan, sekä työyhteisöstään. Tutkimusta on tehty vielä verrattain vähän myötätunnon ilmiöstä varhaiskasvatusympäristöissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijat kuvaavat myötätunnon rakentumista ja merkityksenantoja kärsimyksestä narratiiveissa. Lisäksi selvitän, mitä maisteriopiskelijoiden kertomuksissa ilmenevät myötätuntoteot ovat. Tutkimus on tehty osana Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa – tutkimushanketta. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin kasvatustieteen maisteriopintoihin kuuluvalla luennolla, jolloin varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijat kirjoittivat omista kokemuksistaan myötätunnosta työyhteisöissä noin sivun pituisen narratiivin. Narratiiveja oli yhteensä 26. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista, teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, sekä teorian ja aineiston vuoropuhelun huomioivaa abduktiivista päättelyä. Tulokset ja johtopäätökset. Myötätunnon rakentuminen käsitti narratiivisen lähestymistavan mukaan merkityksellistämisen prosessit, myötätuntoprosessit, sekä analyysikehyksenä vaikutti Liliuksen ym. (2008) tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Merkityksenantoihin kärsimyksestä sisältyivät henkilökohtaiset huolet, kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, ristiriidat työympäristöissä, työvaatimukset ja huolet, sekä vahingot ja onnettomuudet. Myötätuntoteot varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden kertomuksissa käsittivät emotionaalisen tuen, ajan ja joustavuuden, aineellisen hyvän, sekä informatiivisen tuen antamisen. Myötätuntotekojen osoittaminen ilmeni varhaiskasvatuksen työyhteisöissä myös haasteellisena. On keskeistä tunnustaa työntekijöiden inhimillisyys myös työympäristöissä, ja siten edistää yhdessä myötätuntoisten kohtaamisten mahdollisuuksia. Pienetkin myötätuntoteot osoittautuvat merkittäviksi työyhteisön hyvinvoinnin ja keskinäisen luottamuksen tukemiseksi. fi
dc.description.abstract Goals of the study. Studies of compassion in organizations indicate that compassion experienced in work communities strengthens positive emotions and commitment to the work. Compassionate acts are central to an employee’s ability to makes sense of him or herself, co-workers and the work community as a whole. There has been relatively little research about compassion as a phenomenon in early childhood settings. This study aims to explain how master’s students of education sciences depict the construction of compassion and the sensemakings of suffering in narratives. Furthermore, the study explains what the compassionate acts are in the master’s students’ narratives. The study is part of the research project Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education. Methods. The research material was collected in the lecture room. Master’s students in education were asked to write a one-page narrative about their experiences of compassion in work communities. 26 narratives were collected. Qualitative, theory-driven content analysis was used to analyze the data along with abductive reasoning characterized by a dialogue between empirical perceptions and theoretical ideas and concepts. Results and conclusions. According to the narrative approach, the construction of compassion contained sensemaking processes and compassionate processes. The study by Lilius et al (2008) served as an analytical framework. The sensemakings of suffering included personal concerns, experiences of unfair treatment, workplace conflicts, work-based requirements and concerns, as well as injuries and accidents. The compassionate acts in master students’ narratives contained providing emotional support, giving time and being flexible, providing material support and informative support. It appeared that it was also challenging to express compassion in early childhood settings. It is important to acknowledge humanity in work environments and enhance possibilities for compassion. Even small compassionate acts are central in order to support well-being and mutual trust in work communities. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject myötätunto fi
dc.subject varhaiskasvatus fi
dc.subject narratiivisuus fi
dc.title Myötätunto työyhteisöissä : narratiivinen lähestyminen varhaiskasvatuksen maisteriopiskelijoiden työkokemuksiin fi
dc.title.alternative Compassion in work communities : a narrative approach to the work experiences of master's students of education sciences en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201806132628

Files in this item

Files Size Format View
Pro gradu_ToivonenAnnina.pdf 909.4Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record