"...miten sitä tanssia sais pois sieltä norsunluutornista?" : Tanssin merkitys ja haasteet koulussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132631
Title: "...miten sitä tanssia sais pois sieltä norsunluutornista?" : Tanssin merkitys ja haasteet koulussa
Author: Kurola, Hannaleena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132631
http://hdl.handle.net/10138/236287
Thesis level: master's thesis
Abstract: Peruskoulun opetussuunnitelman mukaan kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota (POPS 2014, s. 30). Koulun taidekasvatus ei tästä huolimatta sisällä tanssia, vaikka tanssi kehollisen oppimisen muotona toteuttaisi juuri edellä mainittuja opetussuunnitelman tavoitteita. Anttila (2013, s. 52) toteaakin, että yksi ongelma on, että koulussa näkemys tanssista on kapea-alainen, eikä kaikkia sen mahdollisuuksia tiedetä. Myös tanssin kasvatuksellista arvoa on usein vähätelty (Anttila 2009, s. 85). Aiemmat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että tanssilla on positiivisia vaikutuksia koulumaailmassa, mutta sen opetus koulussa on pitkälti riippu-vainen yksittäisten opettajien osaamisesta tai erikseen rahoitetuista hankkeista. Tässä tutkimuksessa tutkitaan tanssinopettajien ja peruskoulun opettajien yhteistyötä koulukontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tanssia voidaan opettaa opetussuunnitelman puitteissa, millaisia merkityksiä tanssinopetuksella on koulussa ja mitä tanssinopettaja ja pe-ruskoulun opettaja itse hyötyvät yhteistyöstä. Yhteistyö suhteutetaan myös Engeströmin (2004) vuorovaikutuksen malleihin. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla Osaava Ope – hankkeeseen osallistuneita tanssinopettajia ja luokanopettajia sekä yhtä aineenopettajaa. Ennen haastatteluja työpareja, yhtä lukuun ottamatta, käytiin seuraamassa yhden opetuskerran (2x45min) ajan. Tutkimusta varten on haastateltu kolmea tanssinopettajaa, kahta luokanopettajaa ja yhtä yläkoulun liikunnanopettajaa. Haastattelut on litteroitu valikoiden. Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Erityisesti alakoulussa tanssinopetus tuntui luontevasti olevan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista. Tanssituntien aihe oli sellainen, jota käsiteltiin muidenkin oppiaineiden tunneilla, joten käytännössä tanssi oli yksi työtapa, jolla aiheeseen syvennyttiin. Yläkoulussa tanssia ei voitu integroida osaksi isompaa kokonaisuutta tuntien irrallisuuden vuoksi. Yläkoulun projektin kokemukset olivatkin selvästi negatiivisempia kuin alakoulujen. Sekä tanssinopettajat että opettajat näkivät, että tanssista on hyötyä koulussa. Hyötyinä pidettiin erilaisten oppijoiden tukemista, uudenlaisia työtapoja, oppilaiden innostamista ja luovuuden hyödyntämistä. Tutkimuksessa selvisi, että sekä tanssinopettajat että peruskoulun opettajat kokevat yhteistyön toisen kanssa pääosin mielekkääksi ja antoisaksi. Parhaimmillaan yhteistyö oli Engeströmin kommunikaatiomallin mukaista.According to the National Curriculum for Basic Education experiental and embodied learning and also using different senses give more positive experiences in school and strenghten motivation (POPS 2014, p. 30). Art education in school still doesn’t include dance as a school subject, even though dance as a form of embodied learning would fulfil the aims of the Curriculum. Anttila (2013, p. 52) says that the problem in school is that the conception of dance is usually narrow and teachers don’t have the knowledge of the possibilities of dance. Also the educational value of dance has been underestimated (Anttila 2009, p. 85). Previous studies have proved that dance has positive effects in school, but teaching dance in school is pretty much dependent on teachers’ know-how or separately arranged and funded projects. The focus of this study is on the co-operation between dance teachers and teachers in basic education. The aim of the study is to figure out how dance can be tought in line with the aims of the Curriculum, what kind of positive effects dance has in school and how teacher and dance teacher can benefit from their co-operation. The co-operation is also put into perspective of Engeström’s (2004) designs of interaction. The data of this study was gathered by interviewing dance teachers and school teachers who participated in Osaava Ope project. Before the interviews the teachers, excluding one teacher, were observed for one lesson (2x45min). Three dance teachers, two primary school teachers and one secondary school physical education teacher were interviewed for this study. The interviews were transcribed. This study is a qualitative case study and the research material was analyzed with a theory-based content analysis. Especially in primary school, dance was quite easily combined with the aims of the Curriculum. The theme of the dance lessons was also studied in other subjects in the class room, so basically dance was one learning method and one way to study the theme in question. In secondary school dance lessons were just separate lessons because all the subjects are tought separately by different teachers. The experiences from the projects were clearly more negative in secondary school than in primary school. Both dance teachers and teachers thought that dance has positive effects in school. Supporting different kind of learners, new learning methods, inspiring students and using creativity were considered as positive effects. The study found that both dance teachers and teachers in school felt the co-operation as rewarding and productive. Engeström’s communication design described the co-operation best.
Subject: tanssi
tanssikasvatus
kehollinen oppiminen
yhteistyö
peruskoulu
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record