Luokkaruokailu oppimisympäristönä ja tapakasvatuksellisena tilanteena : tutkimus luokkaruokailusta alkuopetusluokissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132657
Title: Luokkaruokailu oppimisympäristönä ja tapakasvatuksellisena tilanteena : tutkimus luokkaruokailusta alkuopetusluokissa
Author: Ojala, Lauri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132657
http://hdl.handle.net/10138/236303
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tarkoituksena oli selvittää, miten kouluruokailun tapakasvatukselliset tavoitteet jäsentyvät opetusjärjestelmän kahdella eri tasolla (koulujärjestelmän taso sekä opetusta toteuttavien opettajien taso). Kouluruokailun kasvatuksellisen ohjaimen perustana toimivat laki ja opetussuunnitelma, ja opetussuunnitelma vaatii opetuksen järjestäjän laatimaan tapakasvatuksen tavoitteet kouluruokailulle. Viime vuosina mediassa on noussut esille yksittäisiä esimerkkejä, että luokassa ruokailu on koettu rauhallisemmaksi kasvatustilanteeksi kuin ruokalassa ruokailu. Luokkaruokailu on nähty toimivana ratkaisuna toteuttaa tapakasvatusta. Tämä tutkimus pyrkii antamaan lisää tietoa niin luokkaruokailusta oppimisympäristönä kuin luokkaruokailusta tapakasvatuksen toteuttamisympäristönä. Menetelmät. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa haastateltiin kolmea alkuopetuksessa luokkaruokailevaa tapausopettajaa sekä opetusneuvosta (kouluruokailun ja tapakasvatuksen asiantuntija). Tapausopettajien osalta aineisto käsitti teemoitetun ryhmähaastattelun. Opetusneuvoksen aineistonkeruumenetelmänä toimi myös teemahaastattelu. Analyysikokonaisuuksissa käytettiin sisällönanalyysiä haastatteludokumenttien analysoimiseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tapakasvatus kouluruokailun kontekstissa määritellään toiset huomioivana käytöksenä, johon kuuluu etenkin hyvien ruokailutapojen noudattaminen. Molemmilla (koulujärjestelmän ja opettajien) tasoilla tuli ilmi, että opettajalla on kasvatuksellinen vastuu kouluruokailun ohjauksesta myös silloin, kun hän ei kouluruokaa söisikään. Tapauskoulussa tapakasvattajan rooli koettiin luontevammaksi luokkaruokailussa kuin ruokalaruokailussa niinä päivinä, kun opettaja ei syönyt kouluruokaa. Molemmilla tasoilla mainittiin ruokamieltymysten analysoinnin olevan helpompaa rajatummassa ja hallitummassa luokkatilassa. Tapauskoulussa luokkaruokailu koettiin intiiminä ruokailutilana, jossa lähiaikuisen merkitys korostuu. Lähiaikuisen läsnäolon koettiin osittain rauhoittaneen luokkaruokailun ilmapiiriä. Tapauskoulun opettajat kokivat luokkaruokailun rauhallisemmaksi ruokailutilanteeksi kuin ruokalassa syömisen. Tapauskoulussa luokkaruokailu koettiin luontevaksi ruokailumuodoksi toteuttaa opettajan ohjaamaa ruokapöytäkeskustelua. Opettajat eivät kokeneet luokkaruokailua sosiaalisesti eristävänä ruokailumuotona. Tapausopettajat kokivat luokkaruokailun fyysisiksi haasteiksi siisteyteen ja tilaratkaisuihin liittyvät asiat. Opetusneuvos näki etenkin siisteyden ja ruoantoimituksen haasteellisina luokkaruokailussa. Hän näki luokkaruokailun palvelevan etenkin koulun pienimpiä oppilaita, sillä opettaja näkee raamitetussa tilassa paremmin oppilaansa ja pystyy keskittymään oppilaan tarkempaan ohjaamiseen. Myös tapauskoulussa nousi esille luokkaruokailun raamitettu tila, jossa oli hyvä näköyhteys oppilaisiin. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että luokkaruokailu voi olla yhä tänä päivänä yksi toimiva tapa järjestää kouluruokailu. Tapakasvatus ja luokkaruokailu osoittautuivat vähän tutkituiksi aiheiksi. Aikaisempi tapakasvatukseen liittyvä tutkimus rajoittuu opinnäytetöihin.Goals. The goal of the thesis was to find out what kind of a learning environment and a situation of teaching of good manners is classroom catering. In recent years, the media have come up with some examples of how classroom catering has been felt as a more restful eating situation than eating in the canteen. Classroom catering has been felt a functional way to arrange school catering. Educational guidance for school catering is based on law and curriculum, and the Finnish national curriculum requires the organizer of the education to set the educational goals for school catering. This study aimed at studying the teaching of good manners at the levels of class teachers and school system. Methods. The study was a qualitative case study, which interviewed three class teachers and one school catering authority. The case-teacher’s data consists of a themed group interview. The qualitative data was analyzed by theory-based analysis. Results and conclusions. Teaching of good manners involves centrally the consideration of another person and the proper use of cutlery. In the case school, classroom catering turned out to be an inherent way to teach of good manners. The case teachers of this study felt catering in the classroom more restful than catering in the canteen. The case teachers felt that classroom catering was cramped and challenging to keep clean. The school catering expert interviewed in the study, saw the cleanliness and food delivery challenging in classroom catering. The case teachers experienced classroom catering as a pleasant and social environment that naturally included in the discussion and had a good visual contact with the pupils. The study found that earlier research related to teaching of good manners is confined to theses. The teaching of good manners has been a little explored theme, especially in the 21st century.
Subject: kouluruokailu
opetussuunnitelma
tapakasvatus
oppimisympäristö
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record