Kymmenysverotus Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa 1560-luvulla

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806142683
Julkaisun nimi: Kymmenysverotus Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa 1560-luvulla
Tekijä: Keränen, Eemil
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2018
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806142683
http://hdl.handle.net/10138/236348
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Finnish and Nordic History
Finlands och Nordens historia
Tiivistelmä: Kirkon ja maallisen vallan suhde joutui Ruotsissa suurten muutosten keskelle 1500-luvulla, kun Kustaa Vaasa ryhtyi järjestämään aiempaa keskitetympää maallista hallintoa ja samalla kirkon entinen valta-asema murtui. Pro gradu -tutkielmassani tutkin aiemmin kirkon verotuksen pohjan muodostanutta kymmenysverotusta Kustaan pojan, Erik XIV:n aikana kolmessa Varsinais-Suomen pitäjässä: Maskussa, Mynämäessä ja Nousiaisissa. Tutkin sitä, millainen kymmenysverotuspohja kyseisissä pitäjissä oli eli millaisina parseleina kymmenyksiä maksettiin, kuinka paljon niitä kerättiin, miten eri parselit olivat määrällisesti suhteessa toisiinsa ja tapahtuiko veromäärissä suuria muutoksia tutkittavana aikana. Tämän lisäksi tarkastelen kolmen otantavuoden perusteella sitä, minkä suuruisina maksuina kymmenyksiä yleensä maksettiin ja miten yksittäisten talonpoikien veronmaksukyky muuttui. Tutkitut kolme pitäjää kuuluivat Maskun voutikuntaan ja pidän myös voutikunnan muita pitäjiä mukana läpi tutkimuksen, jolloin pystyn tarkastelemaan sitä, millaisia muista pitäjistä poikkeavia erityispiirteitä tutkimuspitäjissä oli. Kymmenysten lisäksi käyn läpi muut kirkolliset verot, jotka Kustaa Vaasan aikana oli lähes kokonaan siirretty kruunulle, vaikka ne esiintyvätkin edelleen alkuperäisessä, kirkollisverotuksellisessa yhteydessään. Näiden muiden verojen tarkastelu tuo lisävaloa pitäjien erityispiirteisiin, sillä vaikka tutkimuspitäjien kymmenysverotus olikin rakentunut samoille parseleille, ei näin ollut muiden kirkollisten verojen suhteen. Koko tutkimus rakentuu voudintileille ja tämän laajan tiliaineiston sisällä kirkollisten ja kymmenysverojen tileihin sekä jossain määrin yleisten tilikirjojen aineistoon. Yleiset tilikirjat ovat suuressa roolissa etenkin tapauksissa, joissa itse kirkollisten verojen tilikirjat ovat puutteellisia tai huonokuntoisia. Vaikka sisällytänkin muut kirkolliset verot tutkimukseeni, on pääpaino kymmenyksissä. Ne olivat 1560-luvulle tultaessa määrällisesti tärkein vielä paikallistasolle jäävä kirkollinen vero ja papit ja pitäjänkirkot saivat edelleen osuutensa niistä. Lisäksi kymmenysten kautta voi tarkastella pitäjien veropohjaa myös laajemmassa, kruununveroihinkin ulottuvassa mittakaavassa: koska kymmenykset ovat tietty osuus koko sadosta, voi niitä tarkastelemalla nähdä, millainen merkitys tietyillä parseleilla oli pitäjän koko veropohjan suhteen. Tällainen näkökulma avaa esimerkiksi sen, millainen merkitys eri viljalajeilla oli eri pitäjissä ja miten erot muun muassa rukiin suhteen näkyivät aivan vierekkäisissä pitäjissä. Kymmenyksillä on siis kirkon ja reformaatiotutkimuksen lisäksi tärkeä merkitys tutkittaessa yleisesti verotushistoriaa. Tutkimuksen perusteella voi Maskun, Mynämäen ja Nousiaisen kymmenysveropohjan todeta olleen tyypillinen peltoviljelyalueelle eli kymmenyksinä maksettiin ruista, ohraa, kauraa ja vehnää sekä näiden lisäksi herneitä ja papuja. Erikoispiirteitä on kuitenkin nähtävillä siinä, mikä oli tietyn parselin osuus kaikista kerätyistä kymmenyksistä, joten ainakin 1560-luvulla näiden naapuripitäjien välillä oli selviä eroja eri viljalajien viljelyssä. Tämän kyseisen ajan kymmenysmäärien muutoksista ei voi vetää suoraa linjaa esimerkiksi siihen, että koko tutkittava aika oli sota-aikaa. Kymmenysverojen määrissä oli suuriakin vuosittaisia vaihteluja eivätkä veromäärät laskeneet tasaisesti tutkimusajan kuluessa. Myös talonpoikien maksukyvyn ja maksavien manttaalien määrän suhteen on huomattavia parseli-, pitäjä- ja vuosikohtaisia eroja, joten päätelmiä esimerkiksi selvästä köyhtymisestä ei voi tehdä. Onkin hyvin mahdollista, että 1560-luvun rasitukset näkyvät vasta seuraavan vuosikymmenen aikana.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Keranen_Eemil_Pro_gradu_2018.pdf 931.7KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot