Factors Affecting Pain Intensity and Postoperative Oxycodone Requirement : Clinical and Genetic Perspectives

Näytä tavanomaiset kuvailutiedot

dc.contributor Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor Helsingfors universitet, medicinska fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Kliininen tohtoriohjelma fi
dc.contributor Doktorandprogrammet i klinisk forskning sv
dc.contributor Doctoral Program in Clinical Research en
dc.contributor.author Cajanus, Kristiina fi
dc.date.accessioned 2018-06-27T06:03:47Z
dc.date.available 2018-08-28 fi
dc.date.available 2018-06-27T06:03:47Z
dc.date.issued 2018-09-07 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-4396 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/236673
dc.description.abstract Breast cancer is one of the most common cancers in the world. The advancement in diagnostic tools and treatment options have majorly improved the prognosis of the disease. Nevertheless, every year thousands of women receive this diagnosis and undergo breast cancer surgery in hope of survival. Modern day surgery requires efficient analgesia to protect the body from the stress caused by severe pain. Therefore, analgesics are used both intra- and post-operatively. Opioids are the gold standard analgesic for moderate or severe post-operative pain and oxycodone has been the opioid most used for post-operative pain in Finland for decades. Due to the serious adverse effects, all opioids must be titrated to analgesic doses gradually, which prolongs the time it takes to reach satisfactory analgesia and predisposes patient to suffering and to the harmful physical effects of pain. The purpose of this thesis was to identify whether oxycodone has an analgesic plasma concentration, as well as which factors affect the post-operative pain intensity and oxycodone requirements after breast cancer surgery. The identification of these factors helps clinicians recognize patients at risk of severe post-operative pain and in need of higher doses of oxycodone to reach satisfactory analgesia. The study cohort consisted of 1,000 women about to undergo breast cancer surgery due to unilateral non-metastasised breast cancer. Before the surgery, each patient`s demographic data, medical history, pain, depressive symptoms and anxiety state were recorded along with heat (48°C) and cold (4°C) pain sensitivity. Anaesthesia protocol was standardized. After the surgery, all patients were titrated to satisfactory analgesia with intravenous oxycodone. The post-operative pain intensities and oxycodone requirements were recorded from the first 20 post-operative hours. Post-operative pain intensity, requirement of oxycodone and analgesic oxycodone concentrations varied significantly between patients. Factors associated with higher post-operative motion pain were young age, axillary clearance (vs. sentinel node biopsy), higher preoperative cold pain intensity and cold pain tolerance. Together these factors explained 8.5% of the variation in the motion pain intensities. Post-operative motion pain intensity was the major predictor of post-operative oxycodone requirement, together with BMI, age, axillary clearance, OPRM1 rs1799971 genotype and preoperative breast pain. Together these factors explained 28% of the total variation in oxycodone requirement. Only post-operative motion pain intensity and axillary clearance were associated with analgesic oxycodone plasma concentrations, which together explained almost 17% of the total variation. CYP2D6 genotype did not associate with the analgesic oxycodone requirement or concentration but did affect the oxymorphone and noroxymorphone plasma concentrations. The results presented in this study could help identify patients at risk of higher pain intensities and oxycodone requirements after breast cancer surgery. en
dc.description.abstract Rintasyöpä on yksi mailman yleisimmistä syövistä. Diagnostiikan ja hoitokeinojen kehittyminen on merkittävästi parantunut taudin ennustetta. Kuitenkin joka vuosi tuhannet naiset saavat rintasyöpädiagnoosin ja läpikäyvät rintasyöpäleikkauksen toivoen parantumista. Nykyaikainen kirugia vaatii tehokasta kivunlievitystä. Kivun lievittämiseksi leikkauksen aikana ja sen jälkeen potilaalle annostellaan kipulääkkeitä, joista opioidit ovat käytetyin kipulääkeryhmä keskivaikean ja vaikean leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa. Opioidihoitoon liittyy kuitenkin vakavia haittavaikutuksia, kuten pahoinvointi ja hengityslama, joiden vuoksi kaikki opioidit joudutaan titraamaan kipua lievittävään annokseen asteittain. Tämä pitkittää riittävän kivunlievityksen saavuttamiseen kuluvaa aikaa ja altistaa potilaan kivun aiheuttamalle kärsimykselle ja elimistön kuormitukselle. Oksikodoni on ollut vuosikausia Suomen käytetyin opioidi leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa. Tämän väitöskirjan tarkoitus oli tutkia, onko oksikodonille määritettävissä analgeettista pitoisuutta sekä määrittää leikkauksen jälkeisen kivun voimakkuuteen ja oksikodonin tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Näiden tekijöiden tunnistaminen helpottaisi riskipotilaiden tunnistamista sekä voimakkaan leikkauksen jälkeisen kivun että suuren oksikodonin tarpeen suhteen. Näin hoitohenkilökunta voisi jo ennalta varautua haastavaan postoperatiivisen kivun lievitykseen. Tutkimuspopulaatio koostui 1000 naisesta, jotka olivat menossa rintasyöpäleikkaukseen. Potilailla oli vain toisen rinnan tauti eikä heillä ollut havaittu etäpesäkkeitä. Ennen leikkausta potilaat täyttivät kyselyt demografisista tiedoistaan, sairaushistoriastaan, kipuoireistaan sekä masennus- ja ahdistustasostaan. Lisäksi potilaiden herkkyys kuuma- ja kylmä-kipukokeessa sekä kylmäkivun sieto testattiin. Leikkauksen jälkeen kaikille potilaille annosteltiin suonensisäistä oksikodonia kunnes he ilmaisivat kivunlievityksen olevan riittävä. Leikkauksen jälkeinen kivun voimakkuus ja oksikodonin käyttö kirjattiin ensimmäisen 20 leikkauksen jälkeisen tunnin ajalta. Hyvään kivunlievitykseen tarvittavat plasman oksikodonipitoisuuden vaihtelivat huomattavasti potilaiden kesken. Leikkauksen jälkeiseen liikekivun voimakkuuteen liittyvät tekijät olivat nuori ikä, kainalon imusolmukkeiden poisto (vs. vartijaimusolmukebiopsia), suurempi herkkyys kylmäkivulle ja vähäisempi kylmäkivun sieto. Nämä tekijät selittivät yhteensä 8,5 % leikkauksen jälkeisen liikekivun voimakkuudesta. Lekkauksen jälkeinen liikekivun voimakkuus puolestaan liittyi vahvasti leikkauksen jälkeiseen oksikodonin kulutukseen samoin kuin painoindeksi, ikä, kainalon imusolmukkeiden poisto, OPRM1 genotyyppi ja leikkausta edeltänyt kipu rinnassa. Nämä tekijät selittivät jopa 28 % oksikodonin tarpeen kokonaisvaihtelusta. Vain leikkauksen jälkeinen liikekivun voimakkuus ja kainalon imusolmukkeiden poisto liittyivät oksikodonin analgeettiseen plasmapitoisuuteen. Yhdessä ne selittivät 17 % tämän vaihtelusta. CYP2D6 genotyyppi ei vaikuttanut leikkauksen jälkeiseen oksikodonitarpeeseen tai analgeettiseen plasmapitoisuuteen, mutta se vaikutti leikkauksen jälkeisiin oksikodonin metaboliittien oksimorfonin ja noroksimorfonin plasman pitoisuuksiin. Väitöskirjan tulokset auttavat tunnistamaan rintasyöpäleikkauksen läpikäyneitä potilaita, joilla on kohonnut riski voimakkaalle leikkauksen jälkeiselle kivulle sekä suurelle oksikodonin tarpeelle. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-4395 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject fi
dc.title Factors Affecting Pain Intensity and Postoperative Oxycodone Requirement : Clinical and Genetic Perspectives en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Kalso, Eija fi
dc.ths Kaunisto, Mari fi
dc.opn Scheinin, Harry fi
dc.type.dcmitype Text fi

Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
factorsa.pdf 7.804MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä tavanomaiset kuvailutiedot