The Family Backgrounds of Youth Outside Education and Employment : The Role of Socioeconomic Factors and Childhood Adversities

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201807022924
Title: The Family Backgrounds of Youth Outside Education and Employment : The Role of Socioeconomic Factors and Childhood Adversities
Author: Pitkänen, Joonas
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201807022924
http://hdl.handle.net/10138/236839
Thesis level: master's thesis
Degree program: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma
Master 's Programme in Social Research
Magisterprogrammet i sociala vetenskaper
Specialisation: Väestötiede
Demography
Demografi
Abstract: Nuoret, jotka eivät ole koulutuksessa, työelämässä tai harjoittelussa ovat olleet 2010-luvun aikana Suomessa jatkuvana poliittisena huolenaiheena. Näiden nuorten, joihin viitataan usein syrjäytyneinä tai lyhenteellä NEET (Not in Education, Employment or Training), on toistuvasti osoitettu olevan haavoittuvassa asemassa tämänhetkisen hyvinvoinnin ja tulevaisuudennäkymien suhteen. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään ja niitä määrittävät perhetaustatekijät. NEET on määritelty epänormatiiviseksi siirtymäksi, joka on sidottuna elämänkaaren sosiaaliseen ja historialliseen kontekstiin. Perhetausta on yhteydessä lukuisiin eri lopputulemiin yksilön elämänkaaren aikana. Sosioekonomisen aseman (SES) ylisukupolvisuus on osoitettu toteen useaan otteeseen tutkimuksissa sosiaalisesta liikkuvuudesta ja on tiedossa, että lapsuudessa koetuilla negatiivisilla kokemuksilla on yhteys lukuisiin myöhempiin hyvinvointivajeisiin. Perhetaustan ja NEETin välistä yhteyttä on kuitenkin tutkittu vähemmän. Aiemman tutkimuksen perusteella sosioekonominen huono-osaisuus lapsuudessa on yhteydessä NEETiin mutta lapsuusajan haitallisten kokemusten sekä SES:n ja haitallisten kokemusten yhtäaikaisista yhteyksistä NEET-statukseen on niukasti näyttöä. Tutkimuksessa tarkastellaan rekisteridatan avulla sosioekonomisten tekijöiden ja lapsuudessa koettujen vastoinkäymisten välistä yhteyttä NEET-statukseen 18 vuoden iässä. Käytetty aineisto koostuu 20 % satunnaisotoksesta kotitalouksia, joissa oli 0–14-vuotias lapsi vuonna 2000. Näistä henkilöistä tarkastellaan syntymäkohortteja 1986–1993 (N=99,137). Lapsuusajan kokemuksia mitataan laajasti käyttämällä selittävinä muuttujina indikaattoreita perhetaustan sosioekonomiselle asemalle, vanhempien mielenterveysongelmalle ja päihteiden käytölle, vanhemman kuolemalle sekä yksinhuoltajaperheessä asumiselle ja sijoituksille kodin ulkopuolelle. Tutkimuksen empiiriset tutkimuskysymykset pyrkivät vastaamaan siihen, onko sosioekonomisilla tekijöillä yhteys NEETiin, onko haitallisilla lapsuusajan kokemuksilla yhteys NEETiin ja ovatko nämä yhteydet itsenäisiä. Tilastollinen mallintaminen tehdään logistisella regressiolla. Tilastollisilla analyyseilla saatujen tulosten perusteella lapsuusajan sosioekonominen asema on vahvasti yhteydessä NEET-riskiin. Vanhempien matala koulutus, kotitalouden matalat tulot ja vanhempien toistuva työttömyys olivat kaikki itsenäisesti yhteydessä NEETiin. Kun sosioekonomisia muuttujia tarkasteltiin samanaikaisesti, vanhempien koulutus kolminkertaisti NEET-riskin. Myös lapsuusajan haitallisilla tekijöillä oli itsenäinen NEETin riskiä lisäävä yhteys, lapsuudenkokemus vanhempien psykiatrisesta sairastavuudesta ja päihteiden käytöstä nostivat riskiä 20–100 %, sijoitus kodin ulkopuolelle 2,5–3,5-kertaisti riskin ja yksinhuoltajavanhemman kanssa asuminen kaksinkertaisti riskin. Kun sosioekonomiset tekijät vakioitiin, yhteydet vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien ja NEETin välillä kuitenkin hävisivät ja kodin ulkopuolelle sijoitusten ja yksinhuoltajavanhemman kanssa asumisen ja NEETin välillä heikkenivät selvästi. Vanhemman koulutuksen ja NEETin välisessä yhteydessä havaittiin sukupuolen mahdollisesti modifioivan yhteyttä siten, että vanhempien koulutus olisi vahvemmin yhteydessä NEETiin pojilla. Interaktiovaikutuksia muiden lapsuusajan muuttujien ja lapsen sukupuolen välillä ei havaittu. Tulosten perusteella suomalaisten nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään määrittyvät perhetaustan kautta ja siten mahdollisuuksien tasa-arvo siirtymävaiheessa ei toteudu. Erityisen merkittävä tekijä elämänkaarinäkökulmasta vaikuttaa olevan sosioekonominen perhetausta, mikä vastaa aiemmassa tutkimuksessa saatuja tuloksia NEETin ja perhetaustan välisistä yhteyksistä saatuja tuloksia. Heikommat yhteydet lapsuusajan haitallisten kokemusten ja NEETin välillä saattavat selittyä sillä, että NEET ilmaisee enimmäkseen sosioekonomista asemaa nuorten siirtymävaiheissa sekä osittain myös haitallisten kokemusten mittaustavalla. Riippumatta sosioekonomisen aseman periytymiseen liittyvistä mekanismeista, sosioekonomisesti huono-osaisten perheiden tukeminen sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä on tarpeen, etenkin tapauksissa, joissa huono-osaisuus kasautuu. Jatkotutkimusta perhetaustan kokonaisvaikutuksesta ja nuorten omista attribuuteista siirtymävaiheen aikana tarvitaan myös.In Finland during the 2010’s, continuous political concerns have been expressed for the youth not in education, employment or training. These youth, often referred by acronym NEET or as socially excluded, have been repeatedly shown to be in a vulnerable position in terms of current well-being and future outcomes in various life domains. In this study, the interest lies in the youth transitions to education and employment, conditioned by family background and childhood experiences. Being NEET is regarded as a non-normative transition, embedded in the social and historical context of life course. Family backgrounds are important determinants of various outcomes in subsequent individual life trajectories. The intergenerational transmission of socioeconomic status (SES) has been verified by vast amount of research on social mobility and it is well-known that childhood adversities are associated with a wide range of deficiencies in later well-being. However, less is known on the association between family background and NEET. Previous literature implies that socioeconomic disadvantage during childhood is related to NEET but the evidence on childhood adversities and NEET and the concurrent contributions of SES and adversities remains scarce. In this study, Finnish register data on a 20 % random sample of households with 0–14-year-old child in 2000 is used to probe the associations between childhood socioeconomic factors, adversities and NEET at the age of 18. For an analytical sample of cohorts born between 1986–1993 (N=99,137) a broad range of childhood indicators are used to predict NEET. The childhood measures include family SES, parental substance abuse and psychiatric disorders, death of a parent, living with a single parent and being placed outside home. The study aims to find answers to three empirical questions on whether there is an association between socioeconomic family background and NEET, is there an association between childhood adversities and NEET and are the associations of SES and adversities independent. Logistic regression is used as the statistical method. The results from the statistical analyses show that childhood SES is strongly and inversely related to the risk of NEET. Low parental education, low levels of household income and recurrent parental long-term unemployment had independent association with NEET when assessed concurrently, with low parental education tripling the odds of NEET. Adverse experiences in childhood had also crude associations with NEET: exposure to parental psychiatric and substance abuse disorders increased the odds of NEET around 20–100 %. Placement out of home increased the odds of NEET 2.5–3.5 times and living with single parent doubled the odds. However, when socioeconomic background was controlled for, the associations between parental health and NEET disappeared and in the case of the other adversities, the associations were significantly attenuated. Implications for gender modifying the association between parental education and NEET were found, suggesting that parental education has stronger association with NEET among boys. Other childhood variables did not have statistically significant interaction with gender. According to the results derived in this study, the life-course transitions to education and employment are conditioned by family background and thus the opportunities for transitions among Finnish youth can be considered unequal. In NEET-context, the socioeconomic family background is especially important childhood factor for subsequent life course. The results are in line with previous literature on the association between parental SES and NEET. The weaker associations between childhood adversities and NEET might be explained by NEET being more of a socioeconomic indicator during the transition to adulthood and to some extent by measurement of adversities. Regardless of the mechanisms of intergenerational socioeconomic transmission, supportive social political measures for socioeconomically disadvantaged families are in order, especially for those families facing cumulative socioeconomic risks. Further research assessing the total contribution of family background concurrently with individual attributes of NEET-youth would be valuable.
Subject: NEET
family background
socioeconomic status
childhood adversity
youth transition
equality of opportunity
perhetausta
sosioekonominen asema
lapsuusajan haitalliset kokemukset
nuorten siirtymät
mahdollisuuksien tasa-arvo


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record