Hetero kunnes toisin todistetaan. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvapaikkapäätökset Helsingin hallinto-oikeudessa vuosina 2015–2016

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor.author Albekoglu, Anna
dc.date.issued 2018
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201807022897
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/236875
dc.description.abstract Suomessa on voinut hakea turvapaikkaa 1990-luvun puolivälistä lähtien seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvan vainon perusteella. Tutkielmassa tarkastellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä turvapaikkapäätöksiä sekä esteitä, joita kyseiset turvapaikanhakijat saattavat kohdata turvapaikan saamisessa. Tutkielmassa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyk-siin: 1. Millainen on uskottava kertomus hallinto-oikeuden turvapaikkapäätöksissä liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmis-töihin? 2. Millaisia esteitä hakijat kohtaavat seksuaali-identiteettinsä esille tuomisessa ja turvapaikan saamisessa? 3. Millaista tietoa päätöksentekijät käyttävät turvapaikkapäätöksissä vallan välineenä? Tutkielman aineisto koostuu 40:stä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön liittyvästä turvapaikkapäätöksestä Helsingin hallin-to-oikeudessa vuosina 2015–2016. Päätöksistä 36 oli kielteisiä ja 4 lähetettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleenkäsittelyyn. Analyysimenetelmänä tutkielmassa on teoriaohjaava sisällönanalyysi ja taustatietojen keräämisessä on käytetty havainnointia. Tutkimus sijoittuu kriittisen tutkimuksen kontekstiin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimivat pääosin Foucault’n tunnustuksellisuuden ja vallan käsitteet sekä Goffmanin stigman käsite. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään Butlerin ajatusta hetero-olettavasta kulttuurista sekä teorioita identiteetin ja seksuaali-identiteetin esittämisestä ja peittämisestä. Tutkimusanalyysissa ilmenee, että hallinto-oikeuden päätösten mukaan uskottava kertomus hakijan seksuaali-identiteetistä on johdonmukainen, yksityis- ja omakohtainen ja vailla ristiriitoja. Lisäksi hakijan on vakuutettava vainon uhan olevan todelli-nen lähtömaassa. Analyysissa osoitetaan aineiston päätöksiä aiempaan tutkimukseen heijastaen, että on olemassa tiettyjä estei-tä, jotka saattavat vaikuttaa hakijan turvapaikan saamiseen ja seksuaali-identiteetin esille tuomiseen. Esteet jakautuvat aineis-ton perusteella neljään kategoriaan: henkilökohtaiset, sosiaaliset sekä turvapaikkahaastatteluun tietoon ja valtaan liittyvät es-teet. Tutkielmassa ilmenee lisäksi, että hallinto-oikeudessa hakijan kertomusta hänen seksuaali-identiteetistään pidettiin Maa-hanmuuttovirastoa useammin mahdollisesti uskottavana mutta siellä samojen tapausten kielteisiä päätöksiä perusteltiin sen sijaan tulevan vainon uhan puuttumisella. Tutkielma osoittaa, että päätöksissä käytetään vallan välineenä erilaista tietoa, kuten esimerkiksi maatietoja tai hakijan kerto-mia tietoja. Hakijan esteisiin turvapaikan saamiselle voi liittyä tiedon puute. Aineiston perusteella turvapaikanhakijat kohtasi-vat esteitä kahdessa eri vaiheessa: ennen turvapaikkaprosessia lähtömaassa ja sen aikana Suomessa. Ensimmäisen vaiheen esteisiin kuuluvat muun muassa pelko ja epäluottamus lähtömaan viranomaisia kohtaan. Toiseen vaiheeseen sisältyvät esteet kertomuksen esille tuomiselle Suomen turvapaikkaprosessissa joko hakemuksen ensivaiheessa tai yleisesti prosessin aikana. Oleellisten tietojen myöhäinen esille tuominen vaikutti heikentävästi hakijan kertomuksen uskottavuuteen. Tutkielma osoittaa lisäksi, että tulkitsijalla on keskeinen rooli kertomuksen totuuden määrittelyssä. Johtopäätöksissä todetaan, että autenttinen kertomus ei ole välttämättä aina johdonmukainen ja ristiriidaton, sillä erilaiset teki-jät kuten traumat ja häpeä saattavat vaikuttaa hakijan kykyyn muistaa yksityiskohtia tai tapahtumien kronologista järjestystä. Traumatisoituneen henkilön kertomus ei aiempien tutkimusten mukaan usein kuulosta omakohtaiselta. Kertomuksen johdon-mukaisuuteen saattaa vaikuttaa lisäksi se, että monet hakijoista puhuvat seksuaalisuudestaan ensimmäistä kertaa vasta turva-paikkaprosessin aikana. fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject turvapaikanhakijat fi
dc.subject seksuaali-identiteetti fi
dc.subject identiteetti fi
dc.subject esteet fi
dc.subject tieto fi
dc.subject uskottavuus fi
dc.title Hetero kunnes toisin todistetaan. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvapaikkapäätökset Helsingin hallinto-oikeudessa vuosina 2015–2016 fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Sosiologia fi
dc.subject.discipline Sociology en
dc.subject.discipline Sociologi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201807022897

Files in this item

Files Size Format View
AnnaAlbekoglu.pdf 704.9Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record