Effect of exercise on cognition, physical functioning, fall rate, and neuropsychiatric symptoms in people with dementia

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4383-9
Julkaisun nimi: Effect of exercise on cognition, physical functioning, fall rate, and neuropsychiatric symptoms in people with dementia
Tekijä: Öhman, Hannareeta
Tiivistelmä: Alzheimer’s disease (AD) is a progressive degenerative disorder that leads to cognitive and functional decline, various neuropsychiatric symptoms (NPS), and often early placement in institutional care. The current options of prevention or pharmacological treatment of AD are very limited, and thus, interest in non-pharmacological approaches is growing. One of the most keenly studied subjects is physical exercise as a therapeutic strategy for persons with AD. Numerous studies have shown that physical exercise has a positive effect on cognition in healthy adults. However, findings in subjects with cognitive impairments are scarce and conflicting. This study explores the effects of exercise on persons with cognitive impairment or dementia. Study 1, a systematic review, explores the evidence from randomized controlled trials (RCTs) of cognitive benefits of exercise in people with mild cognitive impairment (MCI) or dementia. 22 trials meeting the inclusion criteria were included in the review. The studies among older subjects with MCI reported some positive effects of physical exercise on cognition. However, studies performed among older subjects with dementia showed more inconsistent results. FINALEX (Finnish Alzheimer Disease Exercise Trial) is an RCT (n=210) examining the effects of a 12-month exercise programme in community-dwelling AD patients randomized into three study arms: home-based exercise (n=70), group-based exercise (n=70), and control group (n=70) without active intervention. Home-based exercise was associated with a modest gain in executive function compared with controls at 12 months. Among participants with mild dementia, the deterioration in physical functioning was slower in the intervention group than in the controls. A reduction in fall rate in participants with advanced dementia was observed in the exercise group compared with controls. No difference between the exercise and control groups was found in NPS at 6 months or in depressive symptoms at 12 months. Furthermore, the exercise intervention did not reduce the rate of institutionalization among AD patients. The exercise intervention was safe; no falls or major injuries occurred during the sessions. The current literature provides evidence that exercise interventions may have beneficial effects in persons with cognitive impairments. The results of this large RCT conducted among community-dwelling persons with AD strengthen this association.Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus, joka aiheuttaa älyllisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymistä sekä käyttäytymisen muutoksia. Alzheimerin taudin edetessä itsenäinen selviytyminen arkielämässä heikentyy ja hoivan sekä pitkäaikaisen laitoshoidon tarve kasvaa. Alzheimerin tautiin ei ole tällä hetkellä ehkäisevää tai parantavaa lääkkeellistä hoitoa ja tästä syystä kiinnostus lääkkeettömiä hoitoja kohtaan onkin kasvanut. Liikunnan mahdollisuuksia Alzheimerin taudin ehkäisyssä ja hoidossa tutkitaan innokkaasti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia terveiden ikääntyneiden älyllisiin toimintoihin. On mahdollista, että liikunnan avulla voidaan ylläpitää älyllisiä toimintoja ja toimintakykyä sekä vähentää neuropsykiatrisia oireita myös Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnan vaikutuksia muistisairailla henkilöillä. Yhtenä osatyönä toteutettuun systemaattiseen katsaukseen hyväksyttiin 22 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, jotka raportoivat liikunnan vaikutuksista muistitoimintoihin lievästä muistin heikentymisestä tai muistisairaudesta kärsivillä henkilöillä. Tutkimuksissa, joiden kohderyhmänä olivat lievää muistitoimintojen heikentymistä sairastavat iäkkäät henkilöt, todettiin positiivinen yhteys liikuntaharjoittelun ja muistitoimintojen välillä. Muistisairailla tutkimustulokset jäivät katsauksen perusteella ristiriitaisiksi. FINALEX (Finnish Alzheimer Disease Exercise Trial) on satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jossa selvitettiin 12 kuukauden ohjatun liikuntaharjoittelun vaikutuksia kotona asuvilla Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä. Tutkittavia oli yhteensä 220, heidät jaettiin kolmeen saman suuruiseen ryhmään: kotiharjoittelijat, ryhmäharjoittelijat sekä verrokkiryhmä. Kotiharjoittelijat kuntoilivat omassa kodissaan fysioterapeutin ohjaamina, kun taas 10 hengen ryhmät harjoittelivat päivätoimintakeskuksissa kahden fysioterapeutin johdolla. Yksilöllisellä, tutkittavan kotona toteutetulla liikuntaharjoittelulla todettiin positiivisia vaikutuksia toiminnanohjaukseen vuoden harjoittelujakson jälkeen. Lievää Alzheimerin tautia sairastavilla päivittäisen toimintakyvyn heikentyminen oli merkitsevästi hitaampaa liikuntaryhmässä kuin verrokkiryhmässä. Edennyttä Alzheimerin tautia sairastavien ryhmässä liikuntaharjoittelu vähensi merkittävästi kaatumisia verrokkeihin nähden 12 kuukauden seurannassa. Liikunta – ja verrokkiryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa neuropsykiatrisissa oireissa. Tutkittavat sitoutuivat harjoitteluun erinomaisesti ja poisjättäytyneiden määrä oli pieni. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että muistisairaat henkilöt hyötyvät säännöllisestä, yksilöllisesti toteutetusta liikunnan harjoittelusta. Liikunta on turvallinen ja helposti toteutettava osa hyvää muistisairauden hoitoa. Se tuo muiden positiivisten vaikutustensa lisäksi mukanaan myös iloa ja elämänlaatua.
URI: http://hdl.handle.net/10138/237327
URN:ISBN:978-951-51-4383-9
Päiväys: 2018-07-31


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Effectof.pdf 1019.KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot