Let's get cracking- nut allergy diagnostics and peanut oral immunotherapy

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4306-8
Julkaisun nimi: Let's get cracking- nut allergy diagnostics and peanut oral immunotherapy
Tekijä: Uotila, Riikka
Tiivistelmä: Background: Nut allergy diagnostics is complicated, due to asymptomatic sensitization and pollen-induced cross-sensitization. In addition, it is usually a life-long disease, and traditional treatment involves the avoidance of nuts and the administration of emergency medication in accidental exposures. Aims: To study nut allergy diagnostics by evaluating associations with nut- and birch pollen sensitizations and the performance of IgE microarray in peanut allergy diagnostics. In addition, to study the efficacy and safety of oral peanut immunotherapy and how the treatment modifies antibody profiles. Methods: We analyzed nut- and birch pollen sensitizations in a register of over 100,000 subjects from southern and northern Finland. We studied IgE microarray and avoidance diets in 102 patients who underwent a peanut challenge. In order to assess immunotherapy efficacy and antibody changes, we conducted an intervention study in which 39 patients received peanuts orally with increasing doses, and 21 patients served as controls. Results: Nut sensitizations associated strongly with birch pollen sensitization in both southern and northern Finland, and in this regard hazelnut, peanut, and almond sensitizations exhibited the strongest links. Up to 84% of hazelnut-sensitized patients had simultaneous sensitization to birch pollen, while the majority of sensitized subjects reported no or only mild oral symptoms from exposure to nuts. In the microarray, Ara h 2 and Ara h 6 were the most accurate allergens in discriminating between peanut allergy and tolerance. Commonly, peanut-sensitized patients avoided several nut species, but in the speciesspecific tests, sensitization to other nuts was infrequent. In immunotherapy, 33 (85%) of 39 patients achieved the target dose of 800 mg peanut protein (approximately four peanut kernels), and specific IgG4 increased strongly. No neosensitizations emerged in the microarray screening, but IgE levels decreased for the most important peanut allergens, Ara h 2 and Ara h 6. Conclusions: The impact of birch pollen sensitization on nut sensitizations is remarkable in Finland, and so it should be taken into account in nut allergy diagnostics. Based on species-specific allergen tests, patients can introduce several previously avoided nuts into their diet. Peanut oral immunotherapy is effective in desensitizing severely allergic children and adolescents. No neosensitizations develop and other sensitizations are unaffected, which shows that peanut oral immunotherapy is highly allergen-specific.Tausta: Pähkinäallergian diagnostiikka on haastavaa oireettoman herkistymisen ja siitepölyjen aiheuttaman ristiherkistymisen vuoksi. Pähkinäallergia on yleensä elinikäinen, ja perinteisenä hoitona on vain pähkinöiden välttäminen ja ensiapulääkkeet vahinkoaltistustilanteissa. Tavoitteet: Tutkia pähkinäallergian diagnostiikkaa selvittämällä pähkinä- ja koivuherkistymisten yhteyksiä ja IgE-mikrosirun toimivuutta maapähkinäallergisilla potilailla sekä tutkia maapähkinäallergian siedätyshoidon tehokkuutta ja hoidon aiheuttamia muutoksia vasta-aineprofiileissa. Menetelmät: Pähkinä- ja koivuherkistymisiä selvitettiin yli 100 000 potilaan aineistossa Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Maapähkinälle altistettujen potilaiden (n=102) aineistossa analysoitiin IgE-mikrosiruprofiilit ja kyselytutkimuksella arvioitiin eri pähkinälajien käyttöä. Siedätyshoitoa ja sen aiheuttamia vasta-ainemuutoksia tutkittiin interventioasetelmassa, jossa 39 potilasta sai maapähkinää suun kautta hitaasti nousevin annoksin ja 21 yhtä vakavasti maapähkinäallergista potilasta toimi verrokkiryhmänä. Tulokset: Pähkinä- ja koivuherkistymiset olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa. Voimakkaimmin koivuherkistymiseen olivat yhteydessä hasselpähkinä-, maapähkinä- ja manteliherkistymiset. Hasselpähkinäherkistyneistä jopa 84 % oli samanaikaisesti herkistynyt koivun siitepölylle. Suurin osa pähkinäherkistyneistä ilmoitti sietävänsä pähkinöitä täysin oireitta tai ilmoitti saavansa ainoastaan lieviä suuoireita. Mikrosiruissa maapähkinän allergeenit Ara h 2 ja Ara h 6 erottelivat parhaiten vakavasti allergiset. Potilaista suuri osa ilmoitti välttävänsä useita pähkinälajeja, mutta siruanalyyseissä vain harvalla nähtiin IgE-vasteita lajikohtaisille allergeeneille. Siedätyshoidossa tavoiteannoksen 800 mg maapähkinäproteiinia (noin neljä maapähkinää) saavutti 33/39 (85 %) potilasta. Siedätysryhmässä spesifinen IgG4 nousi voimakkaasti. IgE-mikrosiruprofiileissa uusia herkistymisiä ei kehittynyt. Aikaisemmissa herkistymisissä ei tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta allergeeneja Ara h 2 ja Ara h 6, joiden vasta-ainetaso laski. Johtopäätökset: Suomessa koivuherkistymisen vaikutus pähkinäherkistymiseen on huomattava. Tämä tulee ottaa huomioon pähkinäallergian diagnostiikassa herkistymisiä arvioitaessa. Suuri osa maapähkinäherkistyneistä potilaista välttää useita muitakin pähkinälajeja, mutta lajikohtaisten allergeenitutkimusten perusteella monien pähkinälajien välttö on tarpeetonta. Maapähkinäsiedätys on tehokas hoito nostamaan oirekynnystä maapähkinäallergisilla. Siedätys ei aiheuta uusia tai vahvista olemassa olevia herkistymisiä, mikä on tärkeää hoidon turvallisuuden kannalta.
URI: http://hdl.handle.net/10138/237686
URN:ISBN:978-951-51-4306-8
Päiväys: 2018


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot