Hallinnontasojen välinen dialogi ja erityisopetuksen muutos byrokraattisena instituutiona : Kymppikuntien loppuraportin ja Erityisopetuksen strategian sisällönanalyyttinen vertailu

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012073066
Title: Hallinnontasojen välinen dialogi ja erityisopetuksen muutos byrokraattisena instituutiona : Kymppikuntien loppuraportin ja Erityisopetuksen strategian sisällönanalyyttinen vertailu
Author: Salo, Kirsi Hannele
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2010
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012073066
http://hdl.handle.net/10138/23777
Thesis level: master's thesis
Abstract: The rise of Special education numbers in Finland has caused a situation where Finland's ten largest LEA's so called kymppikunnat (ten communes) have expressed their growing concern of organizing the special education in the current institutional settings. The LEA's started the conversation of redefining special education system in 2004. Their aim was to target the governments attention to the problematics of special education. By the request of the Ministry of Education the LEA's prepared a final report concerning the central questions in the Finnish special education system. On the basis of the LEA's survey it became even clearer that the legislation, funding system and curriculum are tightly linked together. The following LEA's took part into the writing process Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Tampere, Turku and Vantaa. The report was hand over to the Ministry of Education at 18.8.2006. After the delivery the Ministry organized special education development group meetings 17 times in the year 2007. The result of the LEA's report and the development meetings was a new Special Education Strategy 2007. I am observing the dialogue between administrational levels in governmental institutions change process. The research is a content analysis where I compare the "Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestämisen uudistaminen osana yhtenäistä perusopetusta- kohti laatua ja joustavuutta" (The renewal of the organization of teaching for student with special educational needs as part of unified education for all - towards quality and flexibility) document to "Erityisopetuksen strategia" (Special education strategy) document. My aim was to find out how much of their own interests have the LEA's been able to integrate into the official governmental documentation. The data has been organized and analyzed quantitatively with Macros created as additional parts in Microsoft Excel software. The document material has also been arranged manually on sentence based categorization into an Excel matrix. The results have been theoretically viewed from the special education reform dialogue perspective, and from the angle of the change process of a bureaucratic institution. My target has been to provide a new viewpoint to the change of special education system as a bureaucratic institution. The education system has traditionally been understood as a machine bureaucracy. By the review provided in my pro gradu analysis it seems however that the administrational system in special education is more of a postmodern network bureaucracy than machine bureaucracy. The system appears to be constructed by overlapping, crossing and complex networks where things are been decided. These kinds of networks are called "governance networks . It seems that the governmental administrational - and politic levels, the third sector actors and other society's operators are mixed in decision making.Suomen kasvaneet erityisopetusmäärät ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa Suomen suuret kunnat ns. 'kymppikunnat' ovat ilmaisseet huolensa erityisopetuksen organisoimisesta nykyisen järjestelmän puitteissa. Kunnat käynnistivät dialogin erityisopetusjärjestelmän uudelleenmäärittelemisestä 2004. Tavoitteena oli saada valtiovalta kiinnittämään huomiota erityisopetuksen problematiikkaan. Opetusministeriön pyynnöstä kunnat valmistelivat loppuraportin erityisopetuksen keskeisimmistä kysymyksistä. Kuntien työskentelyn pohjalta vahvistui erityisesti käsitys siitä, että lainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä sekä opetussuunnitelma ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Kuntien loppuraportin kirjoittamiseen osallistuivat kuntien opetustoimista Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Tampere, Turku sekä Vantaa. Se luovutettiin opetusministeriölle 18.8.2006. Raportin luovuttamisen jälkeen opetusministeriö järjesti erityisopetuksen kehittämistyöryhmäkokoontumisia vuonna 2007 yhteensä 17 kertaa. Pohjavalmistelun tuloksena oli Erityisopetuksen strategia 2007. Tutkimuksessani tarkastellaan hallinnontasojen välistä dialogia valtiollisen instituution muutoksessa. Kyseessä on sisällönanalyysi, jossa vertaan ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN UUDISTAMINEN OSANA YHTENÄISTÄ PERUSOPETUSTA- KOHTI LAATUA JA JOUSTAVUUTTA -dokumenttia 2006 Erityisopetuksen strategiaan 2007. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon omia intressejään kunnat ovat saaneet viralliseen hallinnolliseen dokumentointiin. Dataa on käsitelty ja analysoitu kvantitatiivisesti Microsoft Excel ohjelmistoon luoduilla makroilla. Lisäksi dokumenttimateriaali on teemoiteltu käsin lausetason otannalla Excel matriisiksi. Tuloksia on tulkittu teoreettisesti erityisopetusjärjestelmän sisäisen muutoskeskustelun kautta, sekä byrokraattisen instituution muutoksen näkökulmasta. Tarkoitukseni on avata uusi näkökulma siihen, kuinka erityisopetusjärjestelmä byrokraattisena organisaationa muuttuu. Koulutusjärjestelmä on yleensä teoreettisesti ymmärretty koneistobyrokratiaksi. Pro graduni tarjoaman lyhyen katsauksen jälkeen vaikuttaa kuitenkin siltä, että erityisopetuksen hallinnollisen järjestelmän kohdalla kyseessä on ennemminkin postmoderni verkostobyrokratia kuin koneistobyrokratia. Erityisopetuksen hallinnollinen järjestelmä näyttää koostuvan päällekkäisistä, risteävistä sekä monimutkaisista verkostoista, joissa asioista päätetään. Tällaisia verkostoja kutsutaan nimellä "governance networks". Vaikuttaa siltä, että erityisopetuksen hallinnolliset - sekä poliittiset tasot, kolmannen sektorin toimijat ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat sekoittuvat päätöksenteossa.
Subject: dialogue
special education system
bureaucratic institution
content analysis
governmental administration levels
network bureaucracy
dialogi
erityisopetusjärjestelmä
byrokraattinen instituutio
sisällönanalyysi
hallinnolliset tasot
verkostobyrokratia
Discipline: Special Education
Erityispedagogiikka
Specialpedagogik
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
hallinno.pdf 2.418Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record