Mediated discourses : Ethnic minority media in linguistic and ethnic identity-building and language revitalization : Comparative case studies from Finno- Ugrian minority contexts

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4337-2
Title: Mediated discourses : Ethnic minority media in linguistic and ethnic identity-building and language revitalization : Comparative case studies from Finno- Ugrian minority contexts
Author: Tánczos, Outi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto
Doctoral Programme in Language Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018-08-15
Language: en
ISBN: 978-951-51-4337-2
URI: http://hdl.handle.net/10138/238263
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4337-2
Thesis level: Doctoral dissertation
Abstract: The dissertation consists of six peer-reviewed articles and an introduction that presents the background, objectives and results of the study. The thesis investigates the issues of representations of languages and ethnicities and division of power and responsibility in terms of language maintenance. The study takes a comparative perspective and analyzes material from several languages, most notably Karelian in the Republic of Karelia in Russia, but also Hungarian in Transylvania and Veps in Russia. The languages were chosen because of the similarities in their revival history, mainly the language political turn in the late 1980s, and the considerable differences in their societal status and ethnolinguistic vitality. A critical discourse analytic approach is applied, combining linguistic analysis with sociolinguistic background knowledge. The data of this study consist of newspaper texts published in several minority language newspapers during the period 1998–2011 and of research interviews of two types: focus group interviews carried out in the ELDIA project (2010–2013) and individual interviews of editors-in-chief of three minority language newspapers, Oma Mua (Karelian), Szabadság (Transylvanian Hungarian) and Kodima (Veps). The study contributes to the less-studied field of critical media discourse studies in Finno-Ugrian studies. It provides insight into the conventions of minority media making in different social and political contexts. The findings suggest that since the beginning of its revival in the 1990s, the primary role of the Karelian language has become transformed from an everyday means of communication to a means of ethnos-making. In the minority language newspaper, language is a central topic which functions as a symbol and component of ethnic identity. The minority rights framework is only present to a small extent, and the focus lies on tradition, culture and the role of language in these newspapers. Minority language newspapers published in Russia share many similarities. The Transylvanian Hungarian newspaper differs more clearly from these. The differences can be explained by the sociohistorical and language political context.Väitöskirja koostuu kuudesta vertaisarvioidusta artikkelista ja johdanto-osasta, jossa esitellään tutkimuksen taustaa, tavoitteita ja tuloksia. Väitöskirja käsittelee kielten ja etnisiteettien representaatioita ja vallan ja vastuun jakoa kielen säilyttämistä koskevissa diskursseissa. Tutkimusote on vertaileva. Tutkimuksessa on käytetty aineistoa useista kielistä, ennen muuta Venäjällä puhuttavasta karjalasta, mutta myös Transilvanian unkarista sekä Venäjällä puhuttavasta vepsästä. Nämä kielet valittiin vertailuun, koska yhdistää niiden elvyttämisen historia, erityisesti 1980-luvun lopulla alkanut poliittinen muutos, mutta ne myös poikkeavat toisistaan merkittävästi yhteiskunnallisen asemansa ja etnolingvistisen elinvoimaisuutensa osalta. Tutkimuksessa käytetään lähestymistapana kriittistä diskurssianalyysia, jossa kielellistä analyysia yhdistetään sosiolingvistiseen taustatietoon. Tutkimuksen aineisto koostuu vähemmistökielisissä sanomalehdissä aikavälillä 1998–2011 julkaistuista teksteistä sekä kahdenlaisista tutkimushaastatteluista: ELDIA-hankkeessa (2010–2013) tehdyistä fokusryhmähaastatteluista sekä kolmen vähemmistökielisen sanomalehden (karjalankielinen Oma Mua, unkarinkielinen Szabadság ja vepsänkielinen Kodima) päätoimittajien haastatteluista. Väitöskirja kuuluu kriittisen mediadiskurssitutkimuksen alaan, joka on suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa saanut varsin vähän huomiota. Se tuo esiin huomioita vähemmistökielisen median tekemisestä eri poliittisissa ja yhteiskunnallisissa ympäristöissä. Tulosten perusteella näyttää siltä, että karjalan kielen rooli on 1990-luvun alussa alkaneen elvytysprosessin aikana muuttunut jokapäiväisestä kommunikaatiovälineestä kohti etnoksen luomisen välinettä. Vähemmistökielisissä lehdissä kieli on keskeinen aihe ja se toimii etnisen identiteetin symbolina ja komponenttina. Vähemmistöoikeudet tulevat näkyviin melko harvoin. Fokus on perinteissä, kulttuurissa ja kielen roolissa näillä alueilla. Venäjällä ilmestyvillä vähemmistökielisillä lehdillä on monia yhdistäviä seikkoja. Transilvanianunkarilainen lehti eroaa selvemmin muista. Erot voidaan selittää sosiohistoriallisella ja kielipoliittisella kontekstilla.
Subject: suomalais-ugrilainen kielentutkimus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
MEDIATED.pdf 2.771Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record