Dissecting epidemiological associations in alcohol drinking and anorexia nervosa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4459-1
Title: Dissecting epidemiological associations in alcohol drinking and anorexia nervosa
Author: Sipilä, Pyry
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health
Doctoral Program in Population Health
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018-09-04
ISBN: 978-951-51-4459-1
URI: http://hdl.handle.net/10138/239938
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4459-1
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background. Biases threaten the validity of practically every epidemiological study. In this dissertation, potential sources of bias in psychiatric epidemiology were tackled with systematic, population-based cohort studies in the context of anorexia nervosa and alcohol drinking. Multiple imputation was used to reduce selection bias, and previously overlooked potential confounders were examined with traditional methods and using a natural experiment, the discordant-twin design. Aims and methods. The population-based FinnTwin16 cohort (studies I and II) and the population-based Older Finnish Twin Cohort (study III) were used. In study I (n = 2639), the association of fathers’, mothers’ and women’s religiosity with lifetime anorexia nervosa (n = 91) was examined, and multiple imputation was used to reduce selection bias. In study II (1235 men and 1461 women assessed in early adulthood), it was examined whether potential confounders identified from the literature could explain the association between parents’ and their adult children’s problem drinking. In study III (n = 14787), the discordant-twin design was used to examine the potential confounding effects of genetic factors and childhood family environment in the association of alcohol drinking with all-cause mortality (2203 deaths). Findings. First, in a systematic study, in which selection bias was tried to be minimized with multiple imputation, parental and personal religiosity did not seem to be major risk factors for anorexia nervosa. This underscores the importance of systematic evidence, as many case reports suggest the opposite. Second, the association between parents’ and their children’s problem drinking did not appear to be attributable to the examined confounding factors (area of residence, family structure, and fathers’ and mothers’ education, religiosity and one relevant dimension of personality). Nevertheless, causality cannot be inferred, as the effect of genetic predisposition on problem drinking could not be excluded. Third, the confounding effects of genetic factors and shared childhood environment could not explain the associations of high total alcohol consumption (at least 259 grams per month corresponding to more than about 5 drinks per week) and alcohol-induced blackouts (at least twice a year) with all-cause mortality.Tässä väitöskirjatutkimuksessa arvioitiin säilyvätkö laihuushäiriön ja alkoholin käytön aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet, kun vähälle huomiolle jääneitä mahdollisia harhan lähteitä huomioidaan aiempaa paremmin. Mahdollisten harhan lähteiden vähentäminen on tärkeää, koska käytännössä jokaisessa havainnoivassa tutkimuksessa voi esiintyä harhoja. Tässä tutkimuksessa arvioitiin mahdollisia harhan lähteitä tekemällä systemaattisia, väestöpohjaisia seurantatutkimuksia. Tilastollisia puuttuvan tiedon täydennysmenetelmiä käytettiin vähentämään valikoitumisharhaa. Vakioimalla huomioitiin aiemmin vähälle huomiolle jääneitä mahdollisia sekoittavia tekijöitä. Lisäksi tutkittiin perimän ja lapsuuden ympäristön sekoittavaa vaikutusta käyttämällä kaksosasetelmaa, jossa verrataan kaksosia toisiinsa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että vanhempien tai yksilön oma uskonnollisuus ei näyttänyt olevan merkittävä laihuushäiriölle alistava tekijä. Tämä muistuttaa systemaattisen tutkimuksen tärkeydestä, koska monien tapausselostusten perusteella uskonnollisuus näytti altistavan laihuushäiriölle. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vanhempien haitallisen juomisen yhteys heidän lastensa haitalliseen juomiseen ei selittynyt asuinalueella, perherakenteella tai isien ja äitien koulutuksella, uskonnollisuudella ja yhdellä tutkitulla persoonallisuuden ulottuvuudella. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että kyseessä olisi aito syy-yhteys, koska haitalliselle alkoholinkäytölle altistavien perintötekijöiden vaikutusta ei pystytty huomioimaan. Lisäksi havaittiin, että perimän ja lapsuuden ympäristön sekoittava vaikutus ei selittänyt runsaan alkoholin kokonaiskulutuksen (enemmän kuin noin viisi annosta viikossa) ja sammumisten (vähintään kahdesti vuodessa) yhteyttä kohonneeseen kokonaiskuolleisuuteen.
Subject: Kansanterveystiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
dissecti.pdf 1.731Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record