Uskallus puhua: Sukupiiri ja sosiaalinen pääoma Adelaïde Ehrnroothin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajina

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4436-2
Julkaisun nimi: Uskallus puhua: Sukupiiri ja sosiaalinen pääoma Adelaïde Ehrnroothin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajina
Tekijä: Kotioja, Eeva
ISBN: 978-951-51-4436-2
Tiivistelmä: My doctoral dissertation explores the social agency of a noble woman, and the manner in which she used her family resources to strengthen this agency. I approach my research from a biographical point of view, via women’s liberation activist Adelaïde Ehrnrooth (1826–1905). By mirroring her activism with her family dynamics, I study how she became a forerunner of the Finnish women’s movement. I explore my research interest through three research questions. 1) What was the meaning of family as an enabling factor for societal work? 2) What means did a noble woman have to influence society? 3) What was the relationship between public and private in Ehrnrooth’s societal work? How did family events reflect on her agency? My source material consists of family correspondence, Ehrnrooth’s published work and the archival collections of Finnish women’s organizations. In terms of theoretical framework, I employed Pierre Bourdieu’s theory on social capital. I applied it to gender history by examining gender as a weakening factor on one’s social capital. Toril Moi has stated that femininity is a form of negative capital, but less so for a woman with substantial social capital. When wealthy and well connected, a woman is a stronger actor in the public forum. Ehrnrooth’s family network provided her with social capital in three ways. It offered confidential relationships with powerful people both in her family and in society. It attached her to a strong and uniform society that offered a respectable environment from which to act. The third aspect was the abstract legacy of her father, a general, whose example gave her courage to expand the traditional role of a noble woman. The identity of an officer was a key factor in Ehrnrooth’s role as a public discussant. By talking and writing publicly, she broke the customs of her social class and gender, but for her, this militant identity justified her work. To pursue her goals, Ehrnrooth wrote extensively for newspapers, did charity work and promoted her political goals privately, via networks of friends and family. The relationship between Ehrnrooth’s political work and private life was problematic. She lived by the values of patriarchal society, which emphasized duty towards family and estate. She also required her family members to uphold the same patriarchal values. Simultaneously, she worked towards a more equal society.Tutkimus käsittelee aatelisnaisen yhteiskunnallista toimijuutta 1800-luvun lopun Suomessa ja sitä, miten hän pystyi hyödyntämään sukupiiristä nousseita voimavaroja toimijuutensa vahvistamisessa. Tarkastelen aihettani henkilöhistoriallisesta näkökulmasta, naisasianaisen Adelaïde Ehrnroothin (1826–1905) kautta. Pohdin Ehrnroothin sukupiirin dynamiikkaa vasten hänen nousuaan suomalaisen naisasialiikkeen esitaistelijaksi. Tarkastelen aihettani seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1) mikä merkitys sukupiirillä oli yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajana? 2) mitkä olivat säätyläisnaisen yhteiskunnallisen vallankäytön keinot? 3) millainen oli yksityisen ja yleisen suhde Ehrnroothin yhteiskunnallisessa työssä? Miten sukupiirin tapahtumat heijastuivat hänen toiminnassaan? Pääasiallinen lähdeaineistoni on Ehrnroothin perhekirjeenvaihto, minkä lisäksi hyödynnän hänen julkaistuja kirjoituksiaan ja suomalaisten naisasiajärjestöjen arkistokokoelmia. Työni teoreettisen viitekehyksen muodostaa Pierre Bourdieun teoria sosiaalisesta pääomasta. Sovellan Bourdieun teoriaa sukupuolihistoriaan liittämällä siihen pohdinnan sukupuolen merkityksestä pääomaa vahvistavana tai heikentävänä tekijänä. Toril Moi on puolestaan osoittanut, että naiseus itsessään on negatiivinen pääoman muoto, mutta mikäli naisella on runsaasti sosiaalista pääomaa, hänen sukupuolensa negatiivinen merkitys vähentyy. Vauras ja laajasti verkostoitunut nainen saa äänensä kuuluville yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimukseni on osoittanut, että sukupiiri toimi yhteiskunnallisesti aktiivisen naisen toiminnan mahdollistajana kolmella tapaa: se tarjosi luottamuksellisia suhteita vaikutusvaltaisiin ihmisiin sekä liitti hänet osaksi vahvaa ja yhtenäistä eliittiyhteisöä, josta käsin toimia. Ehrnroothin tapauksessa kolmanneksi tekijäksi muodostui hänen isänsä Gustaf Adolf Ehrnroothin henkinen perintö, jonka myötä rakentunut upseerin identiteetti oli Ehrnroothin yhteiskunnallista työtä määrittänyt tekijä. Isänperinnöllä hän oikeutti näkyvän yhteiskunnallisen toimintansa, vaikka samalla rikkoi säädylleen ja sukupuolelleen määriteltyä tapakulttuuria. Ehrnroothin toimintakeinot olivat julkinen kirjoittaminen, hyväntekeväisyys ja yksityinen vaikuttaminen laajojen sukulais- ja ystäväverkostojen kautta. Hänen yhteiskunnallisen työnsä ja yksityiselämänsä välinen suhde oli ongelmallinen. Vaikka reformisti, hänen arvonsa kumpusivat patriarkaalisesta ihanteesta, joka korosti velvollisuudentuntoa sukua ja säätyä kohtaan. Hän työskenteli naisten oikeudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden parantamiseksi, mutta edellytti omalta suvultaan perinteisten aatelisarvojen huomioimista.
URI: http://hdl.handle.net/10138/240072
URN:ISBN:978-951-51-4436-2
Päiväys: 2018-09-04


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
USKALLUS.pdf 1.699MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot