Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Tuloverotuksen reaalinen muuttuminen Suomessa : Kuusikymmentä vuotta verojen vuoristorataa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Talous- ja sosiaalihistoria fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för politik och ekonomi sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies en
dc.contributor.author Turkkila, Juhani fi
dc.date.accessioned 2010-12-16T13:34:35Z
dc.date.available 2011-01-05 fi
dc.date.available 2010-12-16T13:34:35Z
dc.date.issued 2011-01-15 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-628-513-2 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/24100
dc.description.abstract The study seeks to find out whether the real burden of the personal taxation has increased or decreased. In order to determine this, we investigate how the same real income has been taxed in different years. Whenever the taxes for the same real income for a given year are higher than for the base year, the real tax burden has increased. If they are lower, the real tax burden has decreased. The study thus seeks to estimate how changes in the tax regulations affect the real tax burden. It should be kept in mind that the progression in the central government income tax schedule ensures that a real change in income will bring about a change in the tax ration. In case of inflation when the tax schedules are kept nominally the same will also increase the real tax burden. In calculations of the study it is assumed that the real income remains constant, so that we can get an unbiased measure of the effects of governmental actions in real terms. The main factors influencing the amount of income taxes an individual must pay are as follows: - Gross income (income subject to central and local government taxes). - Deductions from gross income and taxes calculated according to tax schedules. - The central government income tax schedule (progressive income taxation). - The rates for the local taxes and for social security payments (proportional taxation). In the study we investigate how much a certain group of taxpayers would have paid in taxes according to the actual tax regulations prevailing indifferent years if the income were kept constant in real terms. Other factors affecting tax liability are kept strictly unchanged (as constants). The resulting taxes, expressed in fixed prices, are then compared to the taxes levied in the base year (hypothetical taxation). The question we are addressing is thus how much taxes a certain group of taxpayers with the same socioeconomic characteristics would have paid on the same real income according to the actual tax regulations prevailing in different years. This has been suggested as the main way to measure real changes in taxation, although there are several alternative measures with essentially the same aim. Next an aggregate indicator of changes in income tax rates is constructed. It is designed to show how much the taxation of income has increased or reduced from one year to next year on average. The main question remains: How aggregation over all income levels should be performed? In order to determine the average real changes in the tax scales the difference functions (difference between actual and hypothetical taxation functions) were aggregated using taxable income as weights. Besides the difference functions, the relative changes in real taxes can be used as indicators of change. In this case the ratio between the taxes computed according to the new and the old situation indicates whether the taxation has become heavier or easier. The relative changes in tax scales can be described in a way similar to that used in describing the cost of living, or by means of price indices. For example, we can use Laspeyres´ price index formula for computing the ratio between taxes determined by the new tax scales and the old tax scales. The formula answers the question: How much more or less will be paid in taxes according to the new tax scales than according to the old ones when the real income situation corresponds to the old situation. In real terms the central government tax burden experienced a steady decline from its high post-war level up until the mid-1950s. The real tax burden then drifted upwards until the mid-1970s. The real level of taxation in 1975 was twice that of 1961. In the 1980s there was a steady phase due to the inflation corrections of tax schedules. In 1989 the tax schedule fell drastically and from the mid-1990s tax schedules have decreased the real tax burden significantly. Local tax rates have risen continuously from 10 percent in 1948 to nearly 19 percent in 2008. Deductions have lowered the real tax burden especially in recent years. Aggregate figures indicate how the tax ratio for the same real income has changed over the years according to the prevailing tax regulations. We call the tax ratio calculated in this manner the real income tax ratio. A change in the real income tax ratio depicts an increase or decrease in the real tax burden. The real income tax ratio declined after the war for some years. In the beginning of the 1960s it nearly doubled to mid-1970. From mid-1990s the real income tax ratio has fallen about 35 %. en
dc.description.abstract Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää, miten julkisen vallan tuloverotusta koskevat päätökset ovat vaikuttaneet saman reaalitulon verottamiseen eri vuosina. Erityisesti on osoitettu, millä tavoin päätökset ovat vaikuttaneet luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen reaaliseen muuttumiseen tarkasteluajanjaksona vuosina 1948 2008. Tutkimuksessa olen tarkastellut tuloverolainsäädännön muuttamisen aiheuttamia tuloverojen suhteellisia muutoksia koko väestön tasolla. Olen laatinut useita aikasarjoja keskeisille henkilöllistä tuloverotusta kuvaaville muuttujille. Työ on korostetusti kvantitatiivista taloushistoriaa, jossa kuvataan merkityksellisten muuttujien avulla suomalaisen tuloverotuksen rakennetta sekä muutoksia osana kansallista verojärjestelmää. Tutkimuksen yhtenä väittämänä on, ettei tuloverotusta kuvaavista tilastoista verojen ja tulojen suhteena lasketun kokonaisveroasteen vuosittainen muutos sovellu verotuksen päätösperäisten toimenpiteitten aiheuttamien verojen muutosten kuvaamiseen koko väestön tasolla puhumattakaan yksilötasolla. Makrotasolla kokonaisverojen ja kokonaistulojen suhteena lasketun kokonaisveroasteen muutos onkin verraten heikko ja kvantitatiivisesti harhaanjohtava tuloverotuksen kiristymisen tai kevenemisen kuvaaja. Veronmaksajien olosuhdetekijöiden muutosten johdosta tilastoista yhteenlaskettujen verojen ja tulojen suhde ei kerro tuloverotuksen reaalista muuttumista vuodesta toiseen. Työssäni olen kehittänyt mittareita, jotka tavanomaista tuloveroastetta paremmin kuvaavat keskeistä verotukseen liittyvää ilmiötä nimittäin tuloverotuksen reaalista muuttumista. Olen määritellyt käsitteen tuloverotuksen reaalinen muuttuminen ja esittänyt menetelmän tuloverotuksen reaalisen muuttumisen arvioimiseksi. Koko väestön tapauksessa tuloverotus on reaalisesti kiristynyt, jos väestö on maksanut samoista reaalituloista enemmän tuloveroja jonain tarkasteluvuonna valittuun perusvuoteen verrattuna. Suomessa kuten useimmissa muissakin kehittyneissä maissa progressiivisella tuloverotuksella on ollut merkittävä rooli luonnollisten henkilöiden tuloihin ja omaisuuteen kohdistuvassa verotuksessa. Tämän vuoksi olen tutkimuksessani erityisesti paneutunut tarkastelemaan valtion tuloveroasteikkoa, siihen liittyviä käsitteitä sekä asteikkoa kuvaavien suureiden mittaamista. Tuloveroasteikon jyrkkyyden mittarina olen käyttänyt ns. -progressiivisuutta, joka kertoo tuloveroasteikon progressiivisuuden tietyn tulon kohdalla. Mittari kuvaa veroasteen muutoksen ja tulon suhteellisen muutoksen välisen yhteyden. Mittaria voidaan pitää tietyn tulon kohdalla veroasteikon kiristymisen nopeuden mittarina. Mitä korkeampi suhdeluku on, sitä nopeammin verotus tällä tulon kohdalla kiristyy. Tietyn tulon kohdalla -progressiivisuuden lukuarvo lasketaan asteikon määräämän rajaveroasteen ja veroasteen erotuksena. Käytetty progressiivisuusmittari liittyy tuloveroasteikon määräämään veroastefunktioon, joka kuvaa täsmällisesti verotettavan tulon ja veroasteen keskinäistä suhdetta. Tutkimuksessani olen paneutunut erityisesti tarkastelemaan niitä näkökohtia, jotka liittyvät valtion tuloveroasteikkoja kuvaavien keskeisten suureitten aggregointiin. Nämä aggregoidut indikaattorit ovat hyödyllisiä silloin, kun pyritään vastaamaan kysymykseen, kuinka paljon tuloveroasteikot ovat vuosittain keskimäärin kiristyneet tai lieventyneet. Indikaattorit ovat myös tarpeen, kun kuvataan tuloveroasteikon keskeisiä ominaispiirteitä sekä niiden muuttumista ajassa. Vuonna 1989 kokonaisverouudistuksen yhteydessä asteikkoa kevennettiin merkittävästi. Uudistusta seuranneina vuosina valtion tuloveroasteikot ovat eräitä poikkeusvuosia lukuun ottamatta reaalisesti keventyneet. Verotettavan tulon tuloluokkia on vähennetty, tuloluokkien alarajoja on korotettu inflaatiota enemmän ja rajaveroasteita on alennettu. Kun verrataan vuoden 2008 tuloveroasteikkoa vuoden 1988 veroasteikkoon, voidaan todeta seuraavaa. Laskelmillani olen osoittanut, että vuonna 2008 samoista reaalituloista määrättiin valtion tuloveroa vain noin kolmasosa siitä, mitä vuoden 1988 asteikolla olisi määrätty. Tämä kehitys antaa aihetta muutamiin päätelmiin. Valtion tuloveroasteikot edustavat aidosti progressiivista tuloverotusta. Tuloveroasteikkoja on viime vuosina merkittävästi kevennetty, mitä on perusteltu osana työn verotuksen keventämisellä. Progressiivisella tuloverotuksella koottavien verotulojen merkitys valtion menojen rahoituksessa on vähentynyt huomattavasti. Asteikkojen alenemisen aiheuttamaa verotulojen vähenemistä on korostanut asteikkojen mukaan määräytyvistä veroista tehtävien vähennysten nopea kasvu. Valtion progressiivisen tuloverotuksen merkityksen pieneneminen on merkinnyt osaltaan talouden automaattisten vakauttajien vaikutusten vähenemistä. Tulonjaon tasoittaminen progressiivisten asteikkojen soveltamisen kautta on vähentynyt. Tuloveroasteikkojen alentaminen ei ole estänyt pyrkimystä muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi, koska suuria pääomatuloja verotetaan edelleen merkittävästi keveämmin kuin suuria ansiotuloja. Kun tarkastellaan tuloverotusjärjestelmää kokonaisuutena, joka käsittää valtion ansiotulojen progressiivisen tuloverotuksen ohella kunnallisverotuksen ja muun suhteellisen tuloverotuksen sekä koko tuloverotuksen vähennysjärjestelmän, tarkastelu monimutkaistuu huomattavasti. Olen tarkastellut sekä vähennysjärjestelmää että suhteellista tuloverotusta samasta näkökulmasta kuin valtion tuloveroasteikkoja eli miten samaa reaalituloa on verotettu eri vuosina. Nämä tulokset olen raportoinut erikseen. Saadut erillistulokset olen yhdistänyt indeksiksi, joka kuvaa millä tavoin luonnollisten henkilöiden tuloverotus (vuodesta 1993 alkaen ansiotulojen) verotus on reaalisesti muuttunut vuosittain. Indeksi kertoo, millä tavoin julkisen vallan tuloverotusta koskevat päätökset ovat vuosittain reaalisesti kiristäneet tai keventäneet tuloverotusta koko kansantalouden tasolla. Tätä indeksiä, jota kutsun termillä reaalitulon veroasteen indeksi , olen tarkastellut suhteessa muihin luonnollisten henkilöiden ja palkansaajien tuloverotusta kuvaaviin muuttujiin. Olen verrannut laatimani indeksin kehitystä aikasarjaan, joka on konstruoitu verovuonna maksuunpantujen tuloverojen ja veronalaisten tulojen suhdetta kuvaavan veroasteen kehityksen perusteella. Tämän aikasarjan indeksi, jota voidaan kutsua termillä maksuunpanon veroasteen indeksi kertoo, miten paljon kunakin verovuonna kaikille luonnollisille henkilöille maksuunpantiin tuloveroja suhteessa heidän veronalaisiin kokonaistuloihinsa. Vuodesta 1993 alkaen maksuunpanon veroasteen indeksissä ovat mukana vain ansiotuloista maksuunpannut tuloverot. Reaalisen tuloveroasteen indeksin kehitys ja maksuunpanon veroasteen indeksin kehitys ovat poikenneet laskelmieni mukaan koko tarkastelukauden ajan toisistaan huomattavasti. Tämän johdosta on ollut perusteltua arvioida tuloverotuksen reaalinen kiristyminen ja keventyminen esittämälläni tavalla, joka tavanomaisia veroasteita paremmin kuvaa julkisen vallan päätösperäisistä toimenpiteistä johtuvaa tuloverotuksen reaalista muuttumista. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Taloustieto oy fi
dc.relation.ispartof Etla Sarja A 46 fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:0356-7435 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject talous- ja sosiaalihistoria fi
dc.title Tuloverotuksen reaalinen muuttuminen Suomessa : Kuusikymmentä vuotta verojen vuoristorataa fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Hjerppe, Riitta fi
dc.ths Tiainen, Pekka fi
dc.opn Nummela, Ilkka fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account