An integrative perspective on visitor spatial behaviour in urban green spaces : Linking movement, motivations, values and biodiversity for participatory planning and management

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4494-2
Title: An integrative perspective on visitor spatial behaviour in urban green spaces : Linking movement, motivations, values and biodiversity for participatory planning and management
Author: Korpilo, Silviya
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018-09-28
Language: en
Belongs to series: URN:ISSN:2342-5431
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4494-2
http://hdl.handle.net/10138/241377
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Understanding use by and movement of people in urban green spaces is important to planning and management in order to balance between multiple user needs and the preservation of natural resources as ecologically and socially viable. Yet, in the current literature, little attention is paid to the intraspatial (i.e. within the area) behaviour of visitors and how this relates to the socio-ecological environment. In this thesis, I extend this knowledge by examining the links between spatial behaviour, characteristics, values and motivations of visitors, visitor use impacts and biodiversity in urban green spaces. I use a case study from Helsinki’s Central Park to answer four specific objectives. First, I aim to enhance the understanding of visitor spatial behaviour in terms of its distribution, intensity and related ecological impacts, as well as the social factors that affect it. Second, I examine the spatial relations between visitors’ movement, the values visitors assign to different landscapes and urban biodiversity, and how their integration can be used to inform spatial planning. Practically, I develop and demonstrate the use of participatory data collection methods for gathering citizen social-spatial information using smartphone GPS tracking and web-based public participation GIS. Finally, I provide recommendations for urban green space planning and management based on the findings. I identify several general and group-specific spatial and motivational patterns of visitors by comparing running, cycling, mountain biking, walking and dog walking in Central Park. I produce multi-scale spatial knowledge on the relationship between visitor use and impacts by examining dispersion trends at the stand and landscape level. At the landscape scale, the maps direct planning and managerial attention to threatened areas with spatial overlap between high ecological value and high density of visitor use. I go beyond visual analysis and investigate such ‘hotspots’ in-situ by mapping trampling impacts on paths and the forest floor vegetation. I provide ground evidence that the smartphone GPS tracking method effectively identifies areas of intensive use and heavy wear. In addition, my study identifies a ‘value-action’ gap in the public use of urban green spaces. The results show that visitors’ movement captures realized, everyday use that may spatially differ from the general values of people at the larger landscape scale. This highlights that both visitor spatial behaviour and perceived values provide important complementary information for urban green space planning and management. Participatory methodologies and related ethical considerations play an important role in this thesis. I demonstrate that integrating different participation modes for collecting volunteered information can help gather data that is heterogeneous, but rich and usable for various research and planning purposes. I discuss in detail the development and the benefits and limitations of these methods in order to support future transferability to different socio-ecological contexts. Overall, my thesis promotes collaboration and knowledge exchange between citizens, decision-makers, and researchers from different disciplines.Viheralueiden suunnittelun ja hoidon tavoitteena on vastata käyttäjien odotuksiin ja samalla turvata alueiden elinvoimaisuus sekä ekologisesti ja sosiaalisesti korkea laatu. Jotta tässä voitaisiin onnistua, on tärkeää ymmärtää, miten alueita käytetään ja miten niissä liikutaan. Tutkimustietoa siitä missä, miksi ja miten viheralueiden sisällä tarkkaan ottaen kuljetaan, on kuitenkin niukasti. Myöskään käytön ja ns. sosioekologisen ympäristön välisistä kytkennöistä ei juuri ole tietoa. Esimerkkinä tällaisista kytkennöistä mainittakoon, että samalla kun maaston ja luonnon houkuttelevuus kannustaa liikkumaan, runsas käyttö voi aiheuttaa ruuhkaantumista ja maaston kulumista, mikä puolestaan voi heikentää alueen houkuttelevuutta. Tutkin viheralueiden käytön, ominaispiirteiden, käyttäjien arvojen ja motiivien, käytön vaikutusten sekä luonnon monimuotoisuuden välisiä yhteyksiä kartta-aineistojen avulla Keskuspuistossa. Ensiksi olen pyrkinyt hahmottamaan, miten kävijämäärät vaihtelevat, mihin käyttö kasautuu, miten liikkumisen aiheuttama kuluminen näkyy maastossa ja mitkä sosiaaliset tekijät vaikuttavat liikkumiseen. Seuraavaksi olen selvittänyt liikkumisen, viherympäristöihin liitettyjen arvojen sekä luonnon monimuotoisuuden välisiä yhteyksiä ja osoitan, että näitä tietoja kannattaa yhdistää kartta-aineistojen avulla, kun alueiden käyttöä tai hoitoa suunnitellaan. Kolmanneksi olen kehittänyt osallistavia menetelmiä, joilla saadaan tietoa helposti, hyödyntämällä ulkoilijoiden älypuhelinten GPS-paikannusta sekä verkkopohjaista paikkatietokyselyä. Lopuksi annan suosituksia viheralueiden suunnitteluun ja hoitoon. Tutkimukseni osoittaa useita spatiaalisia ja motiiveihin liittyviä yleisiä ja käyttäjäryhmäspesifejä tapoja käyttää viheralueita vertailemalla juoksijoita, pyöräilijöitä, maastopyöräilijöitä, kävelijöitä ja koiranulkoiluttajia. Tästä tiedosta on hyötyä mm. käyttäjälähtöisessä maankäytön suunnittelussa. Kulkemisen seurauksena syntyy myös maastopolkujen verkosto, joka on tarpeen ottaa huomioon metsänhoitoa suunniteltaessa. Polkujen ja kasvillisuuden maastotutkimus osoitti, että älypuhelinten GPS-paikannusmenetelmä tunnistaa tehokkaasti alueita, joissa viheralueiden käyttö ja kulutus on intensiivistä. Maisemamittakaavassa kartat auttavat tunnistamaan alueita, joissa sekä luontoarvot että käyttäjämäärät ovat korkeat, eli paikkoja, joissa merkittävät luontoarvot saattavat olla kovan käyttöpaineen takia uhattuina. Tutkimukseni osoittaa myös, että kaupunkiviheralueiden käyttöön liittyvät arvot eivät paljasta missä ihmiset todellisuudessa eniten liikkuvat: arkikäyttö ei osu laajemman mittakaavan arvokartoituksessa sijaitseville merkittäville luontokohteille. Tämä tulos korostaa sitä, että kaupunkiviheralueiden suunnittelussa ja hoidossa tarvitaan tietoa sekä ihmisten kulkemisesta viheralueilla että arvokartoitusta, sillä ne täydentävät toisiaan. Osallistavat menetelmät ja niihin liittyvät eettiset kysymykset ovat tärkeässä roolissa väitöskirjassani. Osoitan, että hyödyntämällä erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia osallistamismenetelmiä voidaan kerätä monipuolista tietoa, joka soveltuu monenlaisiin tutkimus- ja suunnittelutarkoituksiin. Väitöskirjani kannustaa yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen kansalaisten, päättäjien ja eri alojen tutkijoiden välillä.
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Anintegr.pdf 1.034Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record