Health-related quality of life in patients with chronic pain

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4446-1
Julkaisun nimi: Health-related quality of life in patients with chronic pain
Tekijä: Vartiainen, Pekka
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Kliininen tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Chronic pain impairs health and both physical and cognitive function, and is associated with considerable psychosocial problems. The management of chronic pain is challenging, and multidisciplinary pain management (MPM) is considered the most efficacious method of treating chronic pain. However, treatment outcomes vary greatly, and it is not possible to predict which patients will benefit from MPM. Health-related quality of life (HRQoL) measurement aims to capture the comprehensive, subjective health state of a patient. Generic HRQoL enables comparison across all patient populations and is an integral component of cost-utility studies. Although measuring HRQoL is considered essential for treatment effectiveness, the validity of different instruments for pain treatment have not previously been compared. The thesis consists of three publications, and reports on two patient populations. The validity of the two HRQoL instruments, the EQ-5D and the 15D was studied using a sample of 391 patients attending secondary or tertiary multidisciplinary pain clinics. The second study sample consisted of 1528 patients with chronic non-cancer pain, treated at a tertiary multidisciplinary pain clinic of the Helsinki University Hospital. We compared the baseline HRQoL results with those of an age- and gender-matched sample of the general population, and studied the association between HRQoL and background variables using stepwise linear regression. We examined the mean and individual changes in HRQoL and studied the association between the background variables and the HRQoL change using linear and logistic regression methods. The EQ-5D and the 15D showed moderate agreement, but the scores had considerable differences. Both HRQoL instruments were strongly associated with the pain-related factors, but the 15D appeared slightly more sensitive than the EQ-5D in relation to the psychosocial factors of chronic pain, and had better discriminatory power in better health states. The mean HRQoL of chronic pain patients in tertiary care was very low, much below that of the general population sample, and one of the lowest reported by the 15D instrument. The 15D HRQoL score was associated with measures of psychosocial burden of chronic pain, but pain intensity had no independent predictive value in HRQoL. There was a clinically and statistically significant mean improvement (+0.017) in the 15D score 12 months after the beginning of MPM. 53% of patients reported a clinically significant improvement, and 43% a major improvement in their 15D HRQoL score. However, the HRQoL changes varied considerably, and the mean HRQoL of the patients remained below that of the general population and most other patient populations. Being employed, having a higher education, and shorter pain duration as the only pain-related variable were associated with a higher probability of improvement. The results demonstrate the validity of the two HRQoL instruments in patients with chronic pain; the widely-used EQ-5D and the 15D. However, the scores that the two instruments produced differed considerably, the results slightly favouring the 15D. The very low observed HRQoL underlines the considerable burden of disease among patients with chronic pain, and the psychosocial aspects of pain were important in determining the overall quality of life. The large variations in the changes in HRQoL after MPM imply a need to better recognize patients who will or will not benefit from the treatment.Krooninen kipu heikentää terveyttä sekä toimintakykyä ja siihen liittyy huomattavia psykososiaalisia ongelmia. Kroonisen kivun hoito on haastavaa, ja hoitotuloksissa on suurta vaihtelua. Moniammatillinen kivunhoito (multidisciplinary pain management, MPM) on nykykäsityksen mukaan tehokkain kroonisen kivun hoitomenetelmä, mutta hoidosta hyötyviä potilaita ei pystytä tunnistamaan. Terveyteen liittyvä elämänlaatu kuvaa potilaan kokonaisvaltaista, itse koettua terveydentilaa. Elämänlaatua mitataan väestötutkimuksissa arvotetuilla kyselylomakkeilla, ja sitä voidaan vertailla kaikkien eri potilasryhmien välillä. Se on keskeinen työkalu hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa sekä kustannushyötytutkimuksissa. Vaikka terveyteen liittyvää elämänlaatua suositellaan myös kroonisen kivunhoidon vaikuttavuuden tutkimuksissa, eri mittarien validiteettia ei kipupotilailla ole vertailtu. Väitöskirja koostuu kolmesta osajulkaisusta, jotka on tehty kahden potilasaineiston pohjalta. Kahden elämänlaatumittarin, EQ-5D:n ja 15D:n validiteettia tutkittiin 391:llä erikoissairaanhoidon kipuklinikalla hoidetulla kroonisella kipupotilaalla. Toinen tutkimusaineisto koostui 1528:sta ei-syöpäperäistä kroonista kipua sairastavasta potilaasta, joita hoidettiin HYKS:n kipuklinikalla. Nämä potilaat vastasivat 15D-elämänlaatukyselyyn hoitojakson alussa sekä uudelleen 12 kuukauden kuluttua hoitojakson alusta. Potilaiden esitietoja ja moniammatillisen kivunhoitojakson rakennetta vertailtiin lähtötason elämäntilanteeseen sekä sen muutokseen 12 kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta. Vastaavuus EQ-5D:n ja 15D:n välillä oli kohtalainen, mutta kahden mittarin välillä oli huomattavia eroja. Molemmat elämänlaatumittarit olivat vahvasti yhteydessä kivun eri piirteitä mittaaviin muuttujiin, mutta 15D osoittautui näihin muuttujiin verrattuna hieman herkemmäksi. Lisäksi 15D erotteli tarkemmin potilaita paremmissa terveydentiloissa. Keskimääräinen elämänlaatu yliopistosairaalan kipuklinikalla hoidetuilla potilailla oli hyvin alhainen, paljon huonompi kuin verrokkiväestöllä ja yksi alhaisimmista 15D-mittarilla raportoiduista tuloksista. Elämänlaatu oli yhteydessä kroonisen kivun psykologiseen ja toiminnalliseen sairaudentaakkaan, mutta näiden lisäksi kivun intensiteetillä ei näyttänyt olevan itsenäistä yhteyttä elämänlaatuun. Elämänlaadussa havaittiin kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevä keskimääräinen parantuminen (15D-elämänlaadun muutos +0,017) 12 kuukautta hoitojakson alkamisen jälkeen. 53%:lla potilaista elämänlaadun paraneminen ylitti kliinisesti merkittävän rajan (+0.015), ja 43%:lla elämänlaadussa tapahtui suuri paraneminen (>+0.035). 35 %:lla elämänlaatu kuitenkin laski kliinisesti merkittävästi, ja potilaiden keskimääräinen elämänlaatu jäi yhä paljon alhaisemmaksi kuin verrokkiväestöllä ja suurimmalla osalla muista potilasryhmistä. Töissä olo, korkeampi koulutus ja lyhyempi kivun kesto ennakoivat hieman suurempaa elämänlaadun kohentumista. Tulokset osoittavat, että EQ-5D ja 15D ovat valideja elämänlaatumittareita kroonisilla kipupotilailla. Nämä mittarit kuitenkin tuottavat huomattavan erilaisia elämänlaatutuloksia. Kroonisilla kipupotilailla on hyvin alhainen elämänlaatu, ja tähän vaikuttaa merkittävästi kivusta aiheutuva psykososiaalinen kuormitus. Yksilötasolla suuresti vaihteleva elämänlaadun muutos hoitojakson jälkeen korostaa, että meidän tulisi paremmin tunnistaa ne potilaat jotka hyötyvät (tai eivät hyödy) kroonisen kivun hoidosta.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4446-1
http://hdl.handle.net/10138/242263
Päiväys: 2018-09-29
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot