Emotions and psychophysiological responses in organizational social interaction

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4490-4
Title: Emotions and psychophysiological responses in organizational social interaction
Author: Salminen, Mikko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychology and Logopedics
Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018-09-28
ISBN: 978-951-51-4490-4
URI: http://hdl.handle.net/10138/243058
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4490-4
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Emotions have various effects in work life and in organizational social interaction. Daily work events evoke emotional reactions, which are communicated to colleagues and clients. The communicated emotions may evoke corresponding affective response in the perceiver and, thus, the emotions become social. Existing emotional state may have an effect on the performance of work tasks, such as decision making, and also on social interaction, whether it happens face-to-face or mediated by some communication technology. Due to the hierarchical nature of organizations there may also be, often implicit, rules for expressing certain emotions, depending on one’s social status. In this dissertation, self-reports and psychophysiological measurements are used in the study of emotions in organizational social interaction, utilizing both, controlled laboratory experiments and also field studies in actual work settings. The four studies of the dissertation focus on two research lines: 1) the dispositional effects of personality and trait emotional intelligence on emotions during dyadic face-to-face social interaction, and 2) emotional processes during technology-mediated social interaction when conducting work tasks, such as planning and decision-making. The current dissertation focuses on emotions on four of the five organizational levels of the Ashkanasy’s (2003) model, that is, Within-person level, Between-persons level, Interpersonal interactions level, and Groups and teams level. The work is organized to six research questions, which address the relationship between emotional expressions and internal motivation state with behavior in a social decision-making task, the role of trait emotional intelligence and personality in emotional processes during organizational face-to-face social interaction, emotional contagion and emotion regulation in technology-mediated social interaction, and the effects that technology-mediated group emotional state has to the individual. Regarding the first research question, it was shown that during social decision-making task with a computer-controlled virtual character the participant’s facial muscle activation that is indicative of negative valence emotional expressions was related to their decision to deflect the possibility for cooperation. Deflection enabled higher pay-off in the task; the frontal asymmetry of the electroencephalogram, indexing approach motivation, was related to the anticipated high pay-off achievement rather than to establishing cooperation. Both, trait emotional intelligence and matching levels of Extraversion personality dimension were shown to be related to self-reports and physiological activity indicating positive valence emotional state during a performance review discussion, thus contributing to the second and third research questions. For the fourth research question, it was shown that emotional contagion occurred from a virtual character and also within a distributed group via a technology mediated cue of group emotional state. In addition, it was shown that there was emotion regulation when interacting with a virtual character, thus contributing to the fifth research question. Finally, for the sixth research question it was shown that contagious negative group emotional state had detrimental effects to the confidence towards the group. In sum, this dissertation contributes to the field of organizational social psychology and shows the viability of the quantitative method of psychophysiology in the study of organizational behavior also in real-life contexts.Tunteet vaikuttavat töissä tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Päivittäiset tapahtumat töissä herättävät tunteita, joita viestitään sekä työtovereille että asiakkaille. Nämä välitetyt tunteet voivat herättää tunnereaktioita havaitsijassa ja näin tunteista tulee sosiaalisia. Vallitseva tunnetila vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen. Tunnetila vaikuttaa myös sekä kasvokkain tapahtuvaan että teknologiavälitteiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Työorganisaatioiden hierarkkisen luonteen vuoksi henkilön sosiaalinen asema organisaatiossa saattaa vaikuttaa, usein sanattomien sääntöjen kautta, siihen, mitä tunteita on kulloinkin soveliasta ilmaista. Käytän väitöskirjassani itseraportointeja sekä psykofysiologisia mittauksia tutkiessani tunteita organisaatioissa tapahtuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Väitöskirjan osajulkaisut koostuvat kontrolloiduista laboratoriokokeista ja oikeissa työympäristöissä tehdyistä mittauksista. Neljä osatutkimusta jakautuvat kahteen tutkimuslinjaan: 1) persoonallisuuden ja tunneälyn vaikutukset tunteisiin kahdenkeskisessä kasvokkain tapahtuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ja 2) tunneprosessit teknologiavälitteisen sosiaalisen vuorovaikutuksen aikana tehtäessä työtehtäviä, mm. suunnittelua ja päätöksentekoa. Keskityn väitöskirjassani tutkimaan tunteita neljällä Ashkanasyn (2003) määrittelemästä viidestä organisaatiotasosta: Yksilötasolla, Yksilönvälisten erojen tasolla, Yksilöiden välisellä tasolla, ja Ryhmien tasolla. Väitöskirjan kuudessa tutkimuskysymyksessä tarkastellaan tunneilmaisujen ja motivaation yhteyttä käyttäytymiseen sosiaalisessa päätöksentekotilanteessa, tunneälyn ja persoonallisuuden vaikutuksia tunneprosesseihin kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen aikana, tunteiden tarttumista ja säätelyä teknologiavälitteisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sekä ryhmän välitetyn tunnetilan vaikutusta yksilöön. Väitöskirjani osatutkimusten tulokset osoittava mm., että sosiaalisessa päätöksentekotilanteessa virtuaalihahmon kanssa koehenkilöiden negatiivisiin tunteisiin liittyvä kasvolihasaktiviteetti oli yhteydessä heidän päätökseensä hylätä mahdollisuus yhteistyöhön. Yhteistyön hylkääminen mahdollisti suuremman rahallisen palkkion; aivosähkökäyrästä analysoitu motivaatioon ja lähentymistaipumukseen liittyvä vaste oli yhteydessä suuremman palkkion, eikä yhteistyön tavoitteluun. Koehenkilöiden osoitettiin myös säätelevän tunneilmaisujaan ollessaan vuorovaikutuksessa virtuaalihahmon kanssa. Tunteiden tarttumisen osoitettiin tapahtuvan sekä virtuaalihahmolta, että ryhmän tunnetilaa kuvaavista tekstivihjeistä ja välitetty ryhmän negatiivinen tunnetila heikensi koehenkilön luottamusta ryhmää kohtaan. Lisäksi kasvokkain käydyssä kehityskeskustelussa havaittiin keskustelijoiden ekstraversio-persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuuksien ja tunneälyn yhteydet positiivisiin tunteisiin liittyviin itseraportointeihin ja kasvolihasaktiviteettiin. Väitöskirjani edustaa organisaatiokäyttäytymisen ja sosiaalisen psykofysiologian tutkimussuuntia ja tarjoaa uutta tietoa tunteista organisaatioissa tapahtuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Esitetyt tulokset rohkaisevat käyttämään psykofysiologisia mittausmenetelmiä myös aidoissa työympäristöissä tehtävissä tutkimuksissa.
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
EMOTIONS.pdf 636.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record