Lääkkeisiin ja lääkkeen kaltaisiin tuotteisiin liittyvät toiveet ja illuusiot : psykodynaaminen näkökulma

Abstract

Wishes and illusions related to drugs and drug-like products – a psychodynamic perspective.

This study examines the wishes and illusions related to drugs and drug-like products from a psychodynamic perspective. The study’s literature review examines the development of drug information and drug consultation as well as attitudes and levels of commitment to treatment; while also looking at psychodynamic thinking related to drug use including mindscapes and their development and regularities. In the context of drug use attitudes towards drug use in society are examined, also focusing on the conflict of interest between drugs and therapies.

The empirical section of this thesis is based on data from a nationwide questionnaire survey conducted in 1984 among 4,100 respondents of at least 15 years of age. Sampling was arranged using a central population register maintained by Finland’s Population Register Centre. The survey’s response rate was 60 %. The study used a Likert response scale. Age and gender and levels of education were used as background variables.

No great differences between the genders were noticeable. The oldest age group (60 – 95 years) were the largest users of medications. Their health status was the worst. Respondents with only basic education tended to be in a poorer state of health than those had completed upper secondary school or obtained university degree. Medications were most important to the oldest age group and to those with only basic education.

Some users hoped that drugs could have “magical” effects such as maintaining their ability to work, making them live longer, or generally making them feel good. Respondents’ perceptions of the efficacy of medicines were most markedly shaped by the views of medical doctors and pharmacists. Details relating to how medicines actually take effect were often unclear to respondents, and this tended to intensify the various illusions they held in relation to the impacts of medicines. Knowledge of the harmful effects of drugs most significantly influenced the drug-using behavior of the younger and more educated respondents. Among older respondents drugs were more perceived as replacing deteriorated bodily functions, so they were more often considered as indispensable and users paid less attention to their harmful side-effects.

Psychological factors related to drug use may ultimately lead to drugs being left unused. This deliberate or unintented non-use of drugs is a topic that merits further investigation.

Due to the immense progress made in the field of medicine, people increasingly hope that all the problems in lives could be solved by using drugs. Non-pharmacological treatments accepted within mainstream medicine are less known in pharmacies.

Tutkimuksessa tarkastellaan lääkkeisiin ja lääkkeen kaltaisiin tuotteisiin liittyviä toiveita ja illuusioita psykodynaamisestä näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan lääkeinformaation ja lääkeneuvonnan kehittymistä, hoitomyönteisyyttä ja hoitoon sitoutumista sekä kuvataan lääkkeiden käyttöön liittyvää psykodynaamista ajattelua: ihmisen mielen maailmaa ja sen kehittymistä ja lainalaisuuksia. Lääkkeiden käyttöä on tarkasteltu suhteessa yhteiskuntaan sekä intressiristiriitaa lääkkeiden ja terapioiden välillä.

Väitöskirjan empiirinen osa perustuu väestöpohjaiseen valtakunnalliseen kyselytutkimukseen, jonka aineisto on kerätty vuonna 1984. Otoksen koko oli 4100 ja se osoitettiin 15 vuotta täyttäneille kansalaisille. Otanta suoritettiin Väestörekisterikeskuksen väestön keskusrekisterin ns. pohjarekisteristä. Vastausprosentti oli 60 %. Kysymyksissä käytettiin Likert-tyyppistä asenneasteikkoa ja taustamuuttujina sukupuolta, ikää ja koulutustasoa. Sukupuolten välillä vastauksissa ei ollut suuria eroja. Suurinta lääkkeiden käyttäjäryhmää edusti vanhin ikäluokka (60 – 95 vuotta). Heidän terveydentilansa oli heikoin. Perusasteen koulutuksen saaneiden terveydentila oli huonompi kuin keski- ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden ja he kärsivät yleisimmin erilaisista kivuista ja säryistä. Lääkkeet olivat tärkeimpiä vanhimmalle ikäryhmälle sekä perusasteen koulutuksen saaneille.

Lääkkeiltä toivottiin maagisia ominaisuuksia, kuten työkyvyn ylläpitoa, ikää pidentävää vaikutusta ja hyvää oloa. Vastaajien käsityksiin lääkkeen tehosta vaikuttivat ensisijaisesti lääkäreiden ja farmaseuttien ajatukset. Vastaajille ei ollut selvää, mikä lääkkeissä vaikuttaa, jolloin lääkkeen tehoon liittyvät erilaiset illuusiot korostuivat. Lisäksi ihmiset olettivat muiden ihmisten ajatusten vaikuttavan lääkkeiden tehoon.

Lääkkeen haittavaikutukset vaikuttivat enemmän nuorempien sekä koulutetuimpien vastaajien lääkkeiden käyttöön. Vanhemmiten lääkkeet voivat korvata heikentyneitä elintoimintoja, jolloin lääkkeet koettiin välttämättöminä ja haittavaikutuksiin kiinnitettiin vähemmän huomiota. Lääkkeiden käyttöön liittyvät psykologiset tekijät voivat vaikuttaa lääkkeen käyttämättä jättämiseen. Lääkkeiden tietoista tai tahatonta käyttämättä jättämistä olisi hyvä tutkia tarkemmin.

Lääketieteen kehitys on lisännyt ihmisten toiveita lääkkeiden mahdollisuuksiin ratkaista kaikki elämän ongelmat. Lääketieteen hyväksymät, lääkkeettömät hoitomuodot ovat vähemmän tunnettuja apteekeissa.