Takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyys : Erityisesti EU-oikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-246-562-7
Title: Takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyys : Erityisesti EU-oikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna
Author: Männistö, Eero
Other contributor: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, juridiska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Law
Oikeustieteen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i juridik
Doctoral Programme in Law
Publisher: Helsingin Kamari Oy
Date: 2018-11-30
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-246-562-7
http://hdl.handle.net/10138/244520
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The title of this doctoral dissertation is the acceptability of retroactive tax legislation. Acceptability is examined particularly in the context of EU law, human rights and fundamental rights. The main question concerns whether the Constitution of Finland should expressly prohibit retroactive tax legislation. The current Constitution includes no such prohibition. The research analyses retroactive tax legislation particularly in the context of harmonised consumption taxation, where the passing-on doctrine is very important. Retroactive tax legislation can cause various disturbances to this doctrine in consumption tax situations. Similar problems can also arise in direct taxation, and therefore the dissertation also discusses direct taxation issues. The methodology of the dissertation is legal dogmatic and partly related to taxation policy. The dissertation includes a theoretical framework for analysing the research questions, and it seeks to clarify the current situation in Finland regarding the acceptability of retroactive tax legislation. It also examines the situations and conditions in which the use of retroactive tax legislation might be acceptable in Finland. The research includes a legal comparison between conditions in Finland, Sweden and Germany. The most significant research finding of the dissertation is that there may be flaws in the current situation in Finland regarding the acceptability of retroactive tax legislation. These flaws are mainly due to the lack of any express prohibition of retroactive tax legislation in the Finnish Constitution. This lack of protection can cause serious difficulties for taxpayers, because they can never be certain that they will not be taxed retroactively. The lack of protection is also evident from an EU law perspective, because protection based on the CJEU case law is rather limited. This also applies to the case law of the European Court of Human Rights, where in only a few cases has the court accepted that retroactive tax legislation infringes the protection of property doctrine. The Charter of Fundamental Rights of the European Union may also only bring more protection in the future, because the role of the Charter is only beginning to develop in the field of taxation. The dissertation also reveals that the level of protection in domestic situations may not always be sufficient in Finland. Under the Finnish system, the parliamentary Committee for Constitutional Law monitors retroactive tax legislation in advance and the courts then exercise a supervisory role after the legislation has been enacted. This approach may not always be enough to protect the final consumer or taxpayer. This dissertation finds that there may be good reasons to consider introducing an express prohibition of retroactive tax legislation in the Constitution of Finland. This consideration should be done comprehensively within the theoretical framework of the dissertation, meaning that any such prohibition should allow the legislator to take active measures, for example against tax avoidance, even retroactively. The main issue nevertheless remains one of finding the right balance between the rights of taxpayers and the public interest.Tutkimus käsittelee takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyyttä lainsäätämisvaiheessa. Takautuvuutta käsitellään EU-oikeuden, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan takautuvuutta erityisesti harmonisoidun kulutusverolainsäädännön kannalta. Tutkimuksen keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä on, pitäisikö Suomen perustuslakiin lisätä nimenomainen takautuvan verolainsäädännön kielto, koska nykyinen perustuslaki ei sisällä kyseistä kieltoa. Väitöskirjan tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen ja osittain veropoliittinen. Tutkimus sisältää myös teoreettisen viitekehyksen, jonka avulla erilaisia tutkimuskysymyksiä analysoidaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selventää vallitsevaa oikeustilaa Suomessa takautuvan verolainsäädännön käyttämisen hyväksyttävyyden osalta. Tutkimuksessa käsitellään myös missä tilanteissa ja millä edellytyksillä takautuvan verolainsäädännön käyttäminen voi olla hyväksyttävää Suomessa. Tutkimus sisältää myös oikeusvertailua Suomen, Ruotsin ja Saksan välillä. Väitöskirjan tärkein tutkimustulos on se, että Suomen nykyisessä oikeustilassa voi olla puutteita takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyyden osalta. Puutteet aiheutuvat pääasiassa siitä, että Suomen perustuslaissa ei ole nimenomaista takautuvan verolainsäädännön kieltoa. Tämä osittainen puutteellisuus voi aiheuttaa ongelmia verovelvollisille, koska he eivät voi täysin luottaa siihen, ettei heitä veroteta takautuvasti. Puutteellisuus ilmenee myös EU-oikeuden kautta, koska esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella muodostuva suoja takautuvuutta vastaan voi käytännössä olla varsin heikko. Sama koskee myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntöä, jossa EIT on vain muutamassa tapauksessa tuominnut takautuvan verolainsäädännön loukkaavan omaisuudensuoja-doktriinia. Myöskään Euroopan unionin perusoikeuskirja ei välttämättä tuo lisäturvaa verovelvollisille, koska perusoikeuskirjan merkittävyys on vasta kasvamassa verotuksessa. Suomessa takautuvuuden ongelmia on käsitelty takautuvan tuloverolainsäädännön osalta, mutta EU-oikeuden vaikutuksen kasvaminen erityisesti harmonisoidun kulutusverolainsäädännön osalta on voinut synnyttää uudenlaisia tulkintaongelmia, joita ei ole vielä välttämättä huomioitu riittävästi Suomessa. Väitöskirjasta käy myös ilmi, että suoja takautuvaa verolainsäädäntöä vastaan ei välttämättä ole kaikilta osin riittävä Suomessa. Suomalainen järjestelmä, jossa takautuvan verolainsäädännön käyttöä valvotaan etukäteen perustuslakivaliokunnassa ja jälkikäteen tuomioistuinten toimesta, ei aina riitä turvaamaan lopullisen kuluttajan tai verovelvollisten oikeusturvaa. Väitöskirjan perusteella on monia syitä, joiden perusteella Suomessa pitäisi harkita, lisätäänkö Suomen perustuslakiin takautuvan verolainsäädännön kielto. Tämä harkinta pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti väitöskirjan teoreettisessa viitekehyksessä. Mahdollisen takautuvan verolainsäädännön kiellon pitäisi kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi menettely, jossa lainsäätäjällä on riittävästi mahdollisuuksia puuttua veronkiertoon myös takautuvasti.
Subject:
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record