Puhumalla teoretisoitu? : Aineenopettajakoulutuksen kasvatustieteellistyminen ja asiantuntijapuhe 1970-luvulta 2010-luvulle

Abstract

In this study, I analyse the education of subject teacher candidates and the rhetoric of committee and evaluation texts that have regulated and guided teacher education in Finland from the 1970s to the present day. The data of this research consist of degree requirements of teacher education, committee and evaluation texts and surveys. In investigating committee and evaluation texts I use rhetorical analysis, which is a quite rarely used method in the field of education. The need for a historical view of subject teacher education is emphasized by many studies about the history of class teacher education.

During the last four decades, the theoretical content of studies in subject teacher education has increased and the amount of practically oriented studies have decreased. Despite this shift in emphasis, subject teacher education is characterized by strong historical continuity and stability. At the same period, the education of class teacher teachers has changed significantly. This highlights the stability of subject teacher education.

During the period analysed in this study, the aims given to teacher education and teachers have significantly increased. In policy texts, teachers have become educational experts who are expected to be able to do independent research based on their own teaching. Based on rhetorical and historical analyses there seems to be a discrepancy between committee and evaluation texts and the historical stability of the subject teacher’s studies. These texts are interpreted as epideictic speech, which aims to persuade its audience of the benefits of research-based teacher education. The analysis reveals that the argumentation of evaluation texts is selective. The stated proposals are expressed as being inevitable.

These results challenge the claim that Finnish teacher education has re-solved the demanding relationship between theory and practice. In my interpretation, the rhetoric of policy texts and the disciplinary developments in subject teacher education embody efforts to raise the academic status of teacher education.

Keywords: Teacher Education, teacher training, subject teachers, rhetorical analysis

Tarkastelen aineenopettajien koulutuksen kehitystä ja opettajankoulutusta käsittelevän asiantuntijapuheen retoriikkaa 1970-luvulta 2010-luvulle. Tutkimuksen aineisto koostuu yliopistojen tutkintovaatimuksista, asiantuntijoiden tuottamista komitea- ja selvitysteksteistä sekä opiskelijoilta kerätystä kyselyaineistosta. Komitea- ja selvitystekstien analyysi perustuu retoriseen analyysiin, jota on aiemmin käytetty vain vähän kotimaisessa kasvatuk-sen ja koulutuksen tutkimuksessa. Tarvetta aineenopettajien koulutuksen historian tutkimukselle alleviivaa luokanopettajien koulutuksen historian runsas tutkimus viime vuosina.

Noin 40 vuoden tarkastelujaksolla aineenopettajien pedagogiset opinnot ovat kasvatustieteellistyneet. Teoreettisesti painottuneiden opintojen määrä on kasvanut ja opetusharjoitteluiden vähentynyt. Muutoksista huolimatta aineenopettajakoulutuksessa on havaittavissa vahva historiallinen jatkuvuus, jota korostaa luokanopettajien koulutuksen merkittävä muutos samana aikana.

Tutkimuksen aikajänteellä opettajankoulutukselle ja opettajille asiantuntajapuheessa asetetut tavoitteet ovat kasvaneet merkittävästi. Asiantuntijateksteissä opettajasta on tullut kasvatusalan asiantuntija, jonka tulisi osata tutkia omaa työtään. Retorisen ja historiallisen analyysin perusteella asiantuntijapuheen ja aineenopettajien opintojen vähäisen muutoksen välillä on ristiriita. Asiantuntijatekstit määrittyvät ylistyspuheeksi, joka pyrkii vakuuttamaan yleisön opettajankoulutuksen tutkimusperustaisen mallin kannalle. Analyysi paljastaa argumentoinnin valikoivaksi. Esitetyt ratkaisut ilmaistaan vaihtoehdottomina.

Tutkimukseni haastaa asiantuntijapuheessa esitetyt näkemykset, joiden mukaan käytännön ja teorian yhteensovittamisen haasteet opettajankoulutuksessa on onnistuttu ratkaisemaan. Tulkintani mukaan asiantuntijapuheen retoriikka ja aineenopettajien opintojen kasvatustieteellistyminen ilmentävät pyrkimyksiä vahvistaa opettajankoulutuksen akateemista asemaa.