Taideyliopisto

 

HELDA-julkaisuarkisto lisää Taideyliopiston julkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta. Arkistoon tallennetaan Taideyliopistossa tuotettua kokotekstiaineistoa kuten väitöksiä, opinnäytetöitä, taiteellista tutkimusta, tutkijoiden artikkeleita, julkaisusarjoja sekä oppimateriaaleja. Aineisto on vapaasti saatavissa (Open Access). Arkistoon tallennettujen aineistojen säilytyksestä huolehditaan, ja ne saavat pysyvän verkko-osoitteen.

Kokoelmat

Uusimmat julkaisut

  • Jotuni, Kim (2018)
  • Isomaa-James, Merja (2018)
  • Kaljonen, Jukka-Pekka (2018)
  • Isakova, Anastasia (2018)
    This Master’s Thesis consists of two parts: the exhibition Dark Lines. Works by Ian Bourgeot (5.11.-12.12.2015) and the written component under the same name. In the written part, which can rather be called an essayistic documentation, I go through the events and initial considerations leading to making the exhibition, its goals and the outcome. Dark Lines was the first occurrence when Ian Bourgeot’s drawings were presented to the public, although he has been producing artworks during his entire adult life. Arkadia International Bookshop - a second-hand bookstore owned and run by Ian Bourgeot and his wife Liisa Bourgeot - was chosen quite naturally as the exhibition venue. Although Bourgeot’s works exist in abundance, only a small number of them was eventually included in the exhibition, the main part of which was made up of his latest drawings (2014- 2015). However, several of the selected works dated back to 2005. The written part is based mainly on my personal experience of discovering Ian Bourgeot’s art. I elaborate on how I became interested in his drawings, introduce Bourgeot as an artist, present some facts from his biography, and explain the underlying principle for the selection of the artworks. I analyse the process of working with the space, which meant, in practice, creating an exhibition inside the existing space of the bookshop. My attention is especially drawn to the meanings attributed to different rooms in Arkadia and the relation that emerged between them and the artworks. I ponder over the idea of the white cube, compare Arkadia with it and think about the meaning of the whole exhibition from this perspective. Finally, I write about the exhibition as a crucial moment for Bourgeot’s further development as an artist, bringing some examples. The process of working on Dark Lines and its written documentation also broadened my understanding of art, and even culture in general. It helped me to better realise the features of curatorial practice as well as my own ways of doing and developing it further in future.
  • Hyvärinen, Saara (2018)
  • Enges, Fredrik (2018)
  • Svenungsson, Jan (2007)
  • Elo, Mika; Kantonen, Lea; Kaverma, Petri (Taideyliopiston Kuvataideakatemia / Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki, 2019)
    Etappeja juhlistaa Kuvataideakatemian tohtoriohjelman historian kahtakymmentä ensimmäistä vuotta. Kirja on tämänhetkisen toimintamme keskeltä käsin koostettu tilannekuva, joka antaa vihiä tohtoriohjelman moninaisuudesta. Waypoints celebrates the first 20 years of the doctoral programme at the Finnish Academy of Fine Arts. The book is a snapshot taken in the midst of our current activities, and it aims to give an impression of the rich diversity of our programme.
  • Feehily, Fergus; Suutari, Inkeri; Demozay, Annie May; Winters, Terry; Long, Declan; Paavilainen, Kukka; Hutchison, John (Academy of Fine Arts of the University of the Arts Helsinki, 2018)
    Constellations is a book that came out of two preceding projects, both curated by Fergus Feehily—Professor of painting at the Academy of the Arts, Helsinki—at Exhibition Laboratory in the winter of 2017, the exhibition of the same name and Conversations in Light and Dark, a two-day conversation series. These projects featured artists and thinkers from all over the world, Alex Olson from Los Angeles, Terry Winters, from New York, the Japanese artist Yuki Okumura, Helsinki based artist Petri Ala-Maunus and Declan Long from Dublin, to mention just a few. Both projects featured significant involvement of students from the academy, as exhibitors, writers, participants in the conversations and curatorially. The book forms a collective art work, where the visual and written word for equal parts. Constellations features texts by Declan Long, Fergus Feehily, Annie May Demozay, John Hutchinson and Kukka Paavilainen all dealing differently with ideas in and around painting, in addition here is a unique visual representation of Terry Winters' presentation for Conversations in Light and Dark. The section Correspondence, features pages given over to artists, writers and students of the academy. They were invited to respond to the idea of painting, these responses are varied, text, photographs, notebook pages, poetry and more.
  • Piipponen, Jerry (2018)
    Seminaarityössä tutkittiin peilineuronien vaikutusta oppimiseen, opettamiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella jo olemassa olevaa tutkimustietoa ja soveltaa sitä instrumenttipedagogiikkaan. Tutkimuksella pyrittiin ensisijaisesti vastaamaan kysymyksiin, mitä ovat peilineuronit, miten peilineuronit vaikuttavat oppimiseen, mikä on peilineuronien vaikutus opettamisen näkökulmasta ja miten peilineuronit ovat osallisena sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Integroivaan kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva tutkimus pyrki tarkastelemaan peilineuroneihin liittyvä tutkimustietoa laaja-alaisesti, kriittisesti ja soveltavasti. Tutkimuksen fokuksessa oli erityisesti musiikki ja instrumenttipedagogiikka. Tavoitteena oli luoda neuro- ja kasvatustieteitä yhdistelemällä kiinnostava pedagoginen kokonaisuus, joka pyrkii selventämään peilineuronien roolia ihmismielen toiminnassa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimus vahvisti käsitystä peilineuroneista sosiaalisten taitojen, oppimisen sekä itsetietoisuuden ja kielen kehittymisen oletettuna neuraalisena perustana. Tutkimuksessa ihmisyys nähtiin jäsentyvän kolmijakoisesti tietoisuuden, kehon ja ympäristön muodostamana. Tutkimuksen lopputulemana opetuksen tulisi rakentua kokonaisvaltaisuuden, kehollisuuden ja osallistavuuden varaan. Oppilaan ainutkertaisuus niin kokemuksellisesti kuin fysiologisesti ohjasi tutkimustuloksissa opetusta kohti yksilöllistä ja aktiivista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus mahdollisti myös konkreettisten peilineuronien tutkimustietoa hyödyntävien instrumenttipedagogiikkaan sovellettavien harjoitteiden ja työtapojen kehittämisen.
  • Elfving, Taru; Kokko, Irmeli; Gielen, Pascal (Valiz (Amsterdam), 2019)
    Artist residencies provide space, time, and concentration for making art, doing research and for reflection. Residencies are crucial nodes in international circulation and career development, but also invaluable infrastructures for critical thinking and artistic experimentation, cross-cultural collaboration, interdisciplinary knowledge production, and site-specific research. The globalization process and the demands of the creative economy have had an impact on artist residencies. Ecological and geopolitical urgencies are now also affecting them more and more. In response, many residencies today actively search for more sustainable alternatives than the current neoliberal condition allows for artistic practice. With a range of critical insights from the field of residencies, this book asks what the present role of artist residencies is in relation to artists and the art ecosystem amid transformations in society.
  • Kiiski, Anna (2018)
    Tämän tutkimuksen aiheena on aikuisten soittoharrastajien kokemukset lapsuudessa aloitetun, mutta myöhemmin tauolle jääneen klassisen musiikin soittoharrastuksen jatkamisesta ohjatusti aikuisiällä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä motivoi aikuisia jatkamaan ohjattua soittoharrastustaan usean vuoden soittotauon jälkeen, ja millaisista elementeistä motivaatio ja oppiminen aikuisiän harrastuksen parissa rakentuvat. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Keräsin aineiston haastattelemalla neljää klassisen musiikin soittoharrastustaan espoolaisen musiikkiopisto Juvenalian Musisoinnin ilo –osastolla aikuisena jatkanutta henkilöä. Analysoin heidän kokemuksiaan oppimisesta ja motivaatiosta fenomenologisella tutkimusotteella konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja aikuiskasvatuksen teorioiden valossa. Aiempien tutkimusten perusteella aikuisen soittoharrastajan oppimisessa olennaista on itseohjautuvuus, autonomisuus, elämänkokemusten hyödyntäminen ja sisäinen motivaatio oppimiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että aikuisille soittoharrastajille on tärkeää mahdollisuus osallistua ohjattuun opetukseen joustavasti ja omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla. Heitä motivoi ohjatun soittoharrastuksen jatkamiseen mahdollisuus harrastaa omaehtoisesti, mahdollisuus musisoida toisten kanssa, omien harrastustavoitteiden määritteleminen itse sekä itsensä kehittäminen. Aikuisuus saatetaan kokea jopa lapsuutta otollisemmaksi ajaksi harrastaa klassista musiikkia. Tutkimuksen perusteella lapsena aktiivisesti klassista musiikkia harrastaneissa ja sittemmin harrastuksen syrjään jättäneissä on suuri potentiaali palata harrastuksen ääreen myöhemmin elämässään. Tämän takia tulisi kehittää edelleen sellaisia musiikinharrastusyhteisöjä, jotka tarjoavat aikuisille mahdollisuuksia joustavaan soitonopiskeluun henkilökohtaisessa ohjauksessa ja tilaisuuksia harrastaa muiden kanssa tavoitteellisuutta unohtamatta. Musiikkiopistossa lapsena ja nuorena tavoitteellisesti musiikkia harrastaneet kokevat musiikkiopiston mielekkääksi ja tasokkaaksi instituutioksi harrastuksensa jatkamiselle aikuisiässä. Aikuisiän musiikkikasvatuksen mahdollisuuksia tulisi tutkia enemmän.
  • Rautio-Härkönen, Heta (2018)
    Tutkielmassani oppilaiden ääni pääsee kuuluviin, kun tarkastelen piano-oppilaiden kokemuksia sävellyksen opiskelusta osana musiikkiopiston soittotunteja. Oppilaiden kokemuksia kuuntelemalla improvisoinnin ja sävellyksen opetusta voidaan kehittää musiikkiopiston soitonopetuksessa. Tutkimus toteutettiin pääkaupunkiseudun taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta antavassa musiikkioppilaitoksessa. Mukana oli yhdeksän 10-18-vuotiasta pianonsoiton opiskelijaa. Prosessi toteutui kevätlukukauden 2018 aikana, jolloin oppilaiden viikoittaisesta soittotunnista käytettiin noin kolmannes oman musiikin tekemiseen improvisoiden ja säveltäen. Oppilaat kirjoittivat prosessista omat muistiinpanot oppimispäiväkirjaansa ja kauden päätteeksi järjestimme heille yksilöhaastattelut. Oppilailla oli perusteltuja ja omakohtaisia näkemyksiä omasta musiikkiharrastuksestaan. He kertoivat kokemuksistaan mielellään ja toivoivat saavansa vaikuttaa soittotuntien sisältöihin. Säveltäminen ja improvisointi näyttäytyivät oppilaille luontevana musisointimuotona. Oma musiikki antoi mahdollisuuden omakohtaiseen, aktiiviseen ja itseohjautuvaan musiikinopiskeluun. Säveltäminen oli oppilaiden mukaan haastava, mutta kiehtova tapa opiskella kokonaisvaltaisesti musiikin hahmottamista, pianonsoittoa ja musiikillista itseilmaisua. Säveltäminen vaati tukea ja konkreettisia työkaluja opettajalta, sekä rohkaisua omien ideoiden kehittämiseen. Oppilaat kokivat omalla musiikillaan ilmaisemisen ja esiintymisen mielekkäänä ja parantavan opiskelumotivaatiota. Säveltäminen paransi heidän mukaansa musiikillista ymmärrystä ja musiikin tulkinnan mahdollisuuksia soitossa. Oman musiikin nuotintaminen oli monelle oppilaalle haastavaa ja antoi syytä pohtia, kuinka näiden taitojen kehittämistä voitaisiin jatkossa tukea. Säveltäminen näyttäytyi mielekkäänä ja tehokkaana keinona opiskella kokonaisvaltaisesti sekä oppilaslähtöisesti pianonsoittoa. Oma musiikki osana soitonopiskelua auttaa tutkimuksen mukaan kehittämään soitonopetusta myönteiseksi, kokonaisvaltaiseksi, musisoinnin iloa ja oppilaan hyvinvointia lisääväksi harrastukseksi. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää musiikkioppilaitosten toimijat ja soitonopettajat.

Näytä lisää