The Behemoth and the Sleuth. : Metaphysics of the Contemporary Encyclopedic Novel

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4589-5
Julkaisun nimi: The Behemoth and the Sleuth. : Metaphysics of the Contemporary Encyclopedic Novel
Tekijä: Kyllönen, Vesa
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: The Behemoth and the Sleuth: Metaphysics of the Contemporary Encyclopedic Novel explores the integration of the metaphysical detective story into the maximalist narrative forms of twenty-first century. More specifically, I study how the encyclopedic novel after Thomas Pynchon’s Gravity’s Rainbow (1973) produces its unique, abundant mode of representation, that is, its encyclopedism. I have picked four contemporary narratives for closer scrutiny, namely Umberto Eco’s Foucault’s Pendulum (1988), Richard Powers’s The Gold Bug Variations (1991), David Foster Wallace’s Infinite Jest (1996), and Mark Z. Danielewski’s House of Leaves (2000). Through close reading of these works, I argue that the postmodern genre of the metaphysical detective story has become a dominant genre of fictional encyclopedias. Although the heyday of the genre has passed, it has found a new home in the literary environment where multiple plot lines and characters, unnecessary lists and digressions, centrifugal narrative structures, and the excess of narrative material are common. Thus, on the one hand I study the literary phenomenon of maximalist storytelling on the brink of the new millennium, but on the other, I aim at outlining a possible future for the metaphysical detective story. What in particular is at stake is the shared epistemology between the postmodernist detective story genre and the encyclopedic modality. Both being descriptions of the learning process, I specify and analyze three key narrative elements that are used in all discussed novels. First, the main character, the narrator, and the reader are epistemological agents, who, on their separate levels of narrative, work with some investigation or quest. Second, the world around the detective character, or the literary milieu he or she is working with, forms a maze-like, ambiguously epistemological environment. The epistemological agents also do what they can to conceptualize and tame this environment that is out of control, and usually this encyclopedic aim to create a comprehensible system characterizes the bulk of the narrative. Third, also the narrative as such is epistemologically composed, and typically it has a geometrical design of order. I call this order a radicle system, that is a form of pseudotree consisting of the base and the network. In consequence of these three components and their dynamics, each narrative, I argue, frames a set of philosophical, usually ontological questions. Furthermore, in the heart of each encyclopedic novel, there is a metaphysical mystery that fundamentally concerns the subject investigating it. Hence, the absolute merger between the self and the world is also included in each fictional encyclopedia studied in this dissertation. These framings of question are, in my view, a legacy from Edgar Allan Poe and Jorge Luis Borges, two key authors of the metaphysical detective story. While adopting narrative ideas from Pynchon and other encyclopedic authors, Eco, Powers, Wallace, and Danielewski are then very aware of the legacy of the metaphysical detective story and do not hesitate to take advantage of it. The main argument of the dissertation is to show that the key elements of the metaphysical detective story both expand and control the typical modality of the encyclopedic novel, that is, its simultaneously centrifugal and centripetal nature.Tutkimus setvii postmodernistiseen kirjallisuuteen liitetyn metafyysisen salapoliisikertomuksen genren sulautumista osaksi nykymuotoista ensyklopedista romaania. Siinä missä ensyklopedinen romaani tapaa sisällyttää itseensä ylenmääräisiä kuvauksia tiedon eri piireistä, on metafyysisen salapoliisikertomuksen kokeellinen genre vanhastaan laajentanut klassisen ja kovaksikeitetyn salapoliisikertomuksen kaavoja koskettamaan yleisempiä tietämisen ja olemisen ongelmia. Kun genre ja modaliteetti sitten nykymuodoissaan yhdistyvät, kohoaa metafyysinen salapoliisikertomus ensyklopedisen romaanin tiedollisia kokonaisuuksia jäsentäväksi, ja sen romaanimuotoa ylisummaan hallitsevaksi genreksi. Tutkimuksessa selvitetään, miten Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren (1973) jälkeinen, eritoten 1980–2000-luvuilla julkaistu ensyklopedinen romaani tuottaa oman tiedollisessa runsaudessaan pullistelevan esitystapansa, jota kutsun ensyklopedismiksi. Neljä eri tavoin merkittävää nykyromaania tarjoavat selvitykselle karttamerkit: Umberto Econ Foucaultin heiluri (1988), Richard Powersin The Gold Bug Variations (1991), David Foster Wallacen Infinite Jest (1996) sekä Mark Z. Danielewskin House of Leaves (2000) kuvaavat kukin laillaan tapaa, jolla loistonsa päivät viettänyt metafyysinen salapoliisikertomus löytää uuden sijan sellaisesta kirjallisesta ympäristöstä, jota hallitsevat juonilinjojen ja henkilöhahmojen paljous, tarpeettomankin oloiset listat ja poikkeamat, keskipakoiset kertomusrakenteet sekä yleinen tiedollinen ylenpalttisuus. Siten tutkimus ei ainoastaan selvitä maksimalismiin taipuvaisen tarinankerronnan merkitystä vuosituhannen vaihteessa, vaan osoittaa myös suuntaviivoja metafyysisen salapoliisikertomuksen tulevaisuudelle. Postmodernia salapoliisikertomusta ja ensyklopedista romaanin olemisen tapaa yhdistävät toisiinsa ennen kaikkea kiinnostus tietoon sinänsä. Molemmat ovat kuvauksia oppimisprosessista, minkä johdosta tutkimuksessa paneudutaan kolmeen keskeiseen kerronnan elementtiin, joissa yhtäläisyydet tiivistyvät. Ensinnäkin kertomuksen keskushenkilö, kertoja ja teoksen oletettu lukija ovat tiedollisia toimijoita, jotka työskentelevät rikostutkintaan verrattavan tutkimuksen parissa. Toisekseen todellisuus etsivähahmon ympärillä muodostaa sokkelon, eri tavoin häilyväisen tiedollisen ympäristön. Epistemologiset toimijat pyrkivät ymmärtämään tätä hallitsemattomalta tuntuvaa todellisuutta, minkä vuoksi heidän keskeinen pyrintönsä tähtää tiedollisen järjestelmän muodostamiseen sen pohjalta. Kolmanneksi myös kertomus itsessään on tiedollisesti jäsentynyt, ja sillä on tätä järjestystä tukeva geometrinen muoto. Tutkimuksessa tämä järjestys nimetään tupsujuurijärjestelmäksi, väljästi määrittyneeksi puumalliksi, jolla on perusta ja siitä elävä verkosto. Yhdessä nämä kolme komponenttia mahdollistavat kussakin kertomuksissa eri tavoin painottuneiden filosofisten ja eksistentialististen, jos kohta ennen muuta ontologisten, todellisuuden rakenteita koskevien kysymysten arpailun. Nykymuotoisen ensyklopedisen romaanin ytimessä on myös metafyysinen mysteeri, joka koskee vähintäänkin piilevästi sen parissa askartelevaa toimijaa itseään.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4589-5
http://hdl.handle.net/10138/246608
Päiväys: 2019-01-11
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot